Saksinoston mitoitustarkastelu
Nylander, Eetu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276117
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli saksinoston mitoitustarkastelu. Saksinosto on ontelolaattojen yleisin siirtämis- ja asennustapa Suomessa. Työn tavoitteena oli selvittää rajattujen laattatyyppien mitoituskestävyyttä saksinostossa. Laskennallisia kestävyyksiä verrattiin tilaajan tehtaalla suoritettujen kuormituskokeiden tuloksiin. Testatut laattatyypit olivat P32, P20 sekä KL150.
Aluksi perehdyttiin Eurokoodeihin ja betoninormeihin, joista löytyi saksinostoon sopivia kaavoja. Tilaajan aiemmista tähän aiheeseen liittyvistä tutkimuksista saatiin tietoa laattojen reunojen kestävyyksistä. Saksinostosta oli vaikeaa löytää tutkimustietoa. Seuraavaksi laadittiin ohjeet laattojen koekuormituksia varten. Tämän jälkeen tehtiin konkreettiset mittaukset tilaajan tehtaalla. Laatan kestävyys oli kuormituskokeessa yli neljä kertaa suurempi kuin laskennallinen arvo. Laskennallisessa kestävyydessä määräävänä tekijänä oli joko puristus ja leikkaus tai lävistyskestävyys. Niitä vertaamalla selvitettiin optimaalinen saksinostokulma, joka P32-laatalla vastasi todellista tilannetta työmaalla.
Haastavinta työssä oli löytää sopivat kaavat saksinostotilanteen laskemiseen. Oli kuitenkin palkitsevaa huomata, kuinka laskennallisten arvojen ja todellisen tilanteen väliltä löytyi yhteys, ja tulokset vaikuttivat realistisilta. Riittävän varmuuskertoimen vuoksi saksinostoa pystyy pitämään tarkasteltujen laattojen puolesta turvallisena.
Aluksi perehdyttiin Eurokoodeihin ja betoninormeihin, joista löytyi saksinostoon sopivia kaavoja. Tilaajan aiemmista tähän aiheeseen liittyvistä tutkimuksista saatiin tietoa laattojen reunojen kestävyyksistä. Saksinostosta oli vaikeaa löytää tutkimustietoa. Seuraavaksi laadittiin ohjeet laattojen koekuormituksia varten. Tämän jälkeen tehtiin konkreettiset mittaukset tilaajan tehtaalla. Laatan kestävyys oli kuormituskokeessa yli neljä kertaa suurempi kuin laskennallinen arvo. Laskennallisessa kestävyydessä määräävänä tekijänä oli joko puristus ja leikkaus tai lävistyskestävyys. Niitä vertaamalla selvitettiin optimaalinen saksinostokulma, joka P32-laatalla vastasi todellista tilannetta työmaalla.
Haastavinta työssä oli löytää sopivat kaavat saksinostotilanteen laskemiseen. Oli kuitenkin palkitsevaa huomata, kuinka laskennallisten arvojen ja todellisen tilanteen väliltä löytyi yhteys, ja tulokset vaikuttivat realistisilta. Riittävän varmuuskertoimen vuoksi saksinostoa pystyy pitämään tarkasteltujen laattojen puolesta turvallisena.