Kodin merkitys palvelutalossa asuvalle iäkkäälle ihmiselle
Rönkä, Tanja; Tähtinen-Aalto, Elina (2020)
Rönkä, Tanja
Tähtinen-Aalto, Elina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276050
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitä koti merkitsee ikäihmiselle hänen muutettuaan palvelutaloon asumaan. Muutto pitkäaikaisesta kodista ikääntyneenä on vaativa tilanne. Terveydentilan ja toimintakyvyn heikkeneminen lisäävät palvelun tarvetta. Ikääntynyt joutuu luopumaan rakkaasta kodistaan, ja asuinympäristökin voi muuttua. Muutto uuteen ympäristöön ja yhteisöön vaatii sopeutumista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen, ja aineistoa hankittiin haastattelemalla kuutta palvelutalossaasuvaa ikääntynyttä ihmistäpääkaupunkiseudulla. Haastatteluista kertyneen materiaalin analyysitapana käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Koti on monimerkityksellinen sana. Se voi tarkoittaa fyysistä paikkaa, ja siihen voi kuulua kodin ja sen sisältämien esineiden lisäksi myös lähiympäristö. Koti voi tarkoittaa perhettä, muita sukulaisia tai rakkaita muistoja. Kotiin voi liittyä kulttuurista elämänsisältöä, joka ei siirry mukana palvelutaloon. Kodin merkitys on siis hyvin yksilöllinen. Sopeutuminen muutoksiin ja muuttoon ikääntyneenä vaatii paljon voimavaroja. Aineistosta nousee esillevarsinkin turvallisuuden merkitys. Kotona asuttaessa ikääntyminen ja toimintakyvyn heikkeneminen luovat turvattomuuden tunnetta. Muuttopaikkaan, jossa apu ja palvelut ovat helposti saatavilla, lisäävät turvallisuudentunnetta. Toinen esille nouseva merkittävä muuton syy on kokemus yksinäisyydestä, erityisesti siinä tilanteessa, kun tärkeitä läheisiä ja ystäviä on kuollut. Palvelutaloon muutolla voi olla myös myönteisiä vaikutuksia. On mahdollista kokea yhteisöllisyyttä osallistumalla toimintaan ja tapahtumiin. Toisaalta yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemus voi jatkua yhteisöstä huolimatta. Sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen riippuu monesta tekijästä. Ratkaisevaa on varsinkin se, onko muutto äkillinen ja yllätyksellinen vai hyvin suunniteltu ja harkittu. Opinnäytetyö osoittaa, että on välttämätöntä lisätä tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä kaikkea tämä elämänvaihe ikääntyneelle merkitsee. Vanhustyön kentällä työskenteleviä tulisi kannustaa kehittämään uusia tuen muotoja juuri tähän muuttovaiheeseen. Opinnäytetyön mukaan tuen tarve tässä elämänvaiheessa on erityisen suuri silloin, kun syy muuttoon syntyy nopeasti.