Henkilökunnan perehdyttäminen hoitotyössä
Kuisma, Sofia (2020)
Kuisma, Sofia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276105
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004276105
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli kuvata henkilökunnan perehdytystä hoitotyössä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa perehdytykseen vaikuttavista tekijöistä, jonka avulla tätä voitaisiin hoitotyössä kehittää. Opinnäytetyö tehtiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja työ oli osana Laakson ja HUS:n yhteissairaalahanketta. Kerätyn tiedon avulla pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitkä tekijät vaikuttavat perehdytyksen onnistumiseen ja mitkä tekijät vaikuttavat perehdytyksen epäonnistumiseen?
Opinnäytetyön analyysivaiheessa käytettiin soveltaen induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin aineisto tiedonhauilla elektronisista tietokannoista ja manuaalisilla hauilla tieteellisistä julkaisuista. Hakuja tehtiin Medline-, Cinahl, PubMed tietokantoihin. Opinnäytetyön aineistoon valittiin yhteensä 9 tieteellistä tutkimusartikkelia.
Tulokset olivat yhtenäisiä aikaisemman kirjallisuuden kanssa ja niistä selvisi että, perehdyttäminen hoitotyössä on kompleksi kokonaisuus, joka pitää sisällään monia vaikuttajia. Tulokset pitivät sisällään tekijöitä, jotka vaikuttavat perehdytyksen onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Tärkeimmiksi teemoiksi muodostui, tuki, psykososiaalinen kuormitus, onnistunut -ja epäonnistunut perehdyttäjä, organisaatio ja perehdytysohjelman sisältö. Suurimman roolin onnistuneesta tai epäonnistuneesta perehdytyksestä kantaa perehdyttäjä, mutta siihen vaikuttavat myös muut tekijät. Sairaaloiden ja osastojen välillä oli eroavaisuuksia perehdytyksen toteutuksessa. Perehdytyksen vaikutukset koettiin olevan merkittäviä, ja perehdytyksen kehittäminen ja tutkiminen edistäisi vastavalmistuneiden sairaanhoitajien sopeutumista työyksikköön.
Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää käytännön hoitotyössä kuin myös korkeammalla tasolla. Tulosten avulla niin yksilöt kuin organisaatiotkin voivat kiinnittää huomiota yksiköissä tapahtuvaan perehdytys prosessiin, ja kehittää sitä.
Opinnäytetyön analyysivaiheessa käytettiin soveltaen induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin aineisto tiedonhauilla elektronisista tietokannoista ja manuaalisilla hauilla tieteellisistä julkaisuista. Hakuja tehtiin Medline-, Cinahl, PubMed tietokantoihin. Opinnäytetyön aineistoon valittiin yhteensä 9 tieteellistä tutkimusartikkelia.
Tulokset olivat yhtenäisiä aikaisemman kirjallisuuden kanssa ja niistä selvisi että, perehdyttäminen hoitotyössä on kompleksi kokonaisuus, joka pitää sisällään monia vaikuttajia. Tulokset pitivät sisällään tekijöitä, jotka vaikuttavat perehdytyksen onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Tärkeimmiksi teemoiksi muodostui, tuki, psykososiaalinen kuormitus, onnistunut -ja epäonnistunut perehdyttäjä, organisaatio ja perehdytysohjelman sisältö. Suurimman roolin onnistuneesta tai epäonnistuneesta perehdytyksestä kantaa perehdyttäjä, mutta siihen vaikuttavat myös muut tekijät. Sairaaloiden ja osastojen välillä oli eroavaisuuksia perehdytyksen toteutuksessa. Perehdytyksen vaikutukset koettiin olevan merkittäviä, ja perehdytyksen kehittäminen ja tutkiminen edistäisi vastavalmistuneiden sairaanhoitajien sopeutumista työyksikköön.
Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää käytännön hoitotyössä kuin myös korkeammalla tasolla. Tulosten avulla niin yksilöt kuin organisaatiotkin voivat kiinnittää huomiota yksiköissä tapahtuvaan perehdytys prosessiin, ja kehittää sitä.