Jätevedenpuhdistuksen kuormitus Kyrönjoen vesistöalueella
Frusti, Tiia (2020)
Frusti, Tiia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286190
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus Kyrönjoen jätevedenkuormitukseen, miten se on kehittynyt vuosien saatossa. Opinnäytetyössä esitellään myös Kyrönjoen paikallishistoriaa ja millainen on Kyrönjoen ekologinen sekä kemiallinen tila tällä hetkellä. Työssä tarkastellaan myös, miten vesistöihin liittyvät ympäristöluvan antajat ovat muuttuneet vuosien aikana.
Opinnäytetyön aineisto on koottu useista eri lähdemateriaaleista. Puhdistamoiden keskimääräiset kuormitustiedot on koottu vuosilta 2007–2018 Kyrönjoen yhteis-tarkkailun vuosiyhteenvedoista 2015 ja 2018. Puhdistamoiden ympäristölupahistoria on kerätty ympäristö.fi-sivustolta ja Aluehallintoviraston lupatietopalvelusta. Puhdistamoiden kuvaukset ja saneeraustiedot on kerätty osittain ympäristöluvista ja yhteistarkkailun vuosiyhteenvedoista. Paikkatietoaineistot on kerätty SYKE:n avoimista paikkatietoaineistosta ja GTK:n Hakku-palvelusta ja käsitelty QGIS-ohjelmistolla.
Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsee kahdeksan asukasvastineiltaan erikokoista puhdistamoa. Puhdistamoiden pitkän aikavälin tarkasteluissa esiintyi joidenkin tarkasteltavien kuormitusparametrien kohdalla laskevaa suuntausta, vaikka vuosittaisessa tarkastelussa olisi havaittavissa nousevaa suuntausta. Lupaehtojen tarkastelussa oli huomattavissa, että erityisesti ammoniumtypen pitoisuus ylittyi monella puhdistamolla vuosikeskiarvollisesti. Kun tarkasteltiin vesistökuormituksen jakautumista prosentuaalisesti, ilmeni suurimmiksi puhdistamokuormittajiksi pääasiassa Ilmajoki ja Seinäjoki. Kun kuormitusta suhteutettiin ali-, keski- ja ylivirtaamiin paikallisesti, oli havaittavissa, että jätevedenkuormitus korostuu erityisesti alivirtaamilla.
Opinnäytetyön aineisto on koottu useista eri lähdemateriaaleista. Puhdistamoiden keskimääräiset kuormitustiedot on koottu vuosilta 2007–2018 Kyrönjoen yhteis-tarkkailun vuosiyhteenvedoista 2015 ja 2018. Puhdistamoiden ympäristölupahistoria on kerätty ympäristö.fi-sivustolta ja Aluehallintoviraston lupatietopalvelusta. Puhdistamoiden kuvaukset ja saneeraustiedot on kerätty osittain ympäristöluvista ja yhteistarkkailun vuosiyhteenvedoista. Paikkatietoaineistot on kerätty SYKE:n avoimista paikkatietoaineistosta ja GTK:n Hakku-palvelusta ja käsitelty QGIS-ohjelmistolla.
Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsee kahdeksan asukasvastineiltaan erikokoista puhdistamoa. Puhdistamoiden pitkän aikavälin tarkasteluissa esiintyi joidenkin tarkasteltavien kuormitusparametrien kohdalla laskevaa suuntausta, vaikka vuosittaisessa tarkastelussa olisi havaittavissa nousevaa suuntausta. Lupaehtojen tarkastelussa oli huomattavissa, että erityisesti ammoniumtypen pitoisuus ylittyi monella puhdistamolla vuosikeskiarvollisesti. Kun tarkasteltiin vesistökuormituksen jakautumista prosentuaalisesti, ilmeni suurimmiksi puhdistamokuormittajiksi pääasiassa Ilmajoki ja Seinäjoki. Kun kuormitusta suhteutettiin ali-, keski- ja ylivirtaamiin paikallisesti, oli havaittavissa, että jätevedenkuormitus korostuu erityisesti alivirtaamilla.