Rakenneavausympäristön ilmavirtaukset ja -kontaminaatio
Meriläinen, Janne (2020)
Meriläinen, Janne
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286179
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286179
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on kokeellinen tutkimus rakenneavausympäristön olosuhteista.
Työn tarkoituksena oli selvittää rakenneavauskohdalla tapahtuvia ilmavirtauksia eri paineolosuhteissa, sekä rakenneavauskohdan ympäristön pölykontaminaatiota. Työssä sivuttiin myös kuntotutkijaan kohdistuvaa henkilöaltistusta kenttätutkimustyön aikana.
Rakenneavauskohdalta sisäilmaan tapahtuvia ilmavirtauksia havainnollistettiin merkkisavulla rakenteen yli vallitsevaa paine-eroa ja työtapoja samalla muuttaen. Merkkisavun liikkeet ja olosuhteiden muutokset videokuvattiin analysointia varten. Tutkimusajankohdan olosuhteiden vaihtelu taltioitiin jatkuvatoimisena seurantamittauksena.
Rakenneavausympäristön kontaminoitumista tutkittiin silmämääräisen arvioinnin lisäksi lattiapinnalta kerättävillä geeliteippi- ja pölypyyhintänäytteillä. Näytteenottokohdat määriteltiin merkkisavukokeiden perusteella, laaditun ”pölyradan” avulla. Näytteet analysoitiin työssä mukana olleen laboratorion toimesta.
Kuntotutkijan henkilöaltistumista epäpuhtauksille arvioitiin ilmanliikkeiden ja pölylaskeumien perusteella.
Tutkimusten perusteella tavanomaisissa olosuhteissa rakenneavauskohdalta leviää huomattavia määriä pölyä, mineraalivillakuituja ja muita mahdollisia epäpuhtauksia laajalle alalle rakenneavauskohdan ympäristöön. Pölyn leviäminen on nopeaa, ja normaalikokoisen huoneen kontaminoituminen tapahtui nopeimmillaan sekunneissa. Rakenneavauksiin suositeltava kohdepoistoimurointi ei yksistään riitä kontaminaation poistamiseen paine-eron ollessa riittävän suuri.
Rakenneavausten työtekniseen toteutukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomioita, etenkin tilojen ollessa normaalisti käytössä. Myös paine-eron tarkastus ennen rakenneavausta tulisi huomioida. Oikeaoppisilla työtekniikoilla vältyttäisiin työntekijän altistumiselta ja tilan kontaminaatiolta.
Työn tarkoituksena oli selvittää rakenneavauskohdalla tapahtuvia ilmavirtauksia eri paineolosuhteissa, sekä rakenneavauskohdan ympäristön pölykontaminaatiota. Työssä sivuttiin myös kuntotutkijaan kohdistuvaa henkilöaltistusta kenttätutkimustyön aikana.
Rakenneavauskohdalta sisäilmaan tapahtuvia ilmavirtauksia havainnollistettiin merkkisavulla rakenteen yli vallitsevaa paine-eroa ja työtapoja samalla muuttaen. Merkkisavun liikkeet ja olosuhteiden muutokset videokuvattiin analysointia varten. Tutkimusajankohdan olosuhteiden vaihtelu taltioitiin jatkuvatoimisena seurantamittauksena.
Rakenneavausympäristön kontaminoitumista tutkittiin silmämääräisen arvioinnin lisäksi lattiapinnalta kerättävillä geeliteippi- ja pölypyyhintänäytteillä. Näytteenottokohdat määriteltiin merkkisavukokeiden perusteella, laaditun ”pölyradan” avulla. Näytteet analysoitiin työssä mukana olleen laboratorion toimesta.
Kuntotutkijan henkilöaltistumista epäpuhtauksille arvioitiin ilmanliikkeiden ja pölylaskeumien perusteella.
Tutkimusten perusteella tavanomaisissa olosuhteissa rakenneavauskohdalta leviää huomattavia määriä pölyä, mineraalivillakuituja ja muita mahdollisia epäpuhtauksia laajalle alalle rakenneavauskohdan ympäristöön. Pölyn leviäminen on nopeaa, ja normaalikokoisen huoneen kontaminoituminen tapahtui nopeimmillaan sekunneissa. Rakenneavauksiin suositeltava kohdepoistoimurointi ei yksistään riitä kontaminaation poistamiseen paine-eron ollessa riittävän suuri.
Rakenneavausten työtekniseen toteutukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomioita, etenkin tilojen ollessa normaalisti käytössä. Myös paine-eron tarkastus ennen rakenneavausta tulisi huomioida. Oikeaoppisilla työtekniikoilla vältyttäisiin työntekijän altistumiselta ja tilan kontaminaatiolta.