Sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen arviointimenetelmät : Systemoitu kirjallisuuskatsaus
Markkanen, Minttu (2020)
Markkanen, Minttu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286195
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286195
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millä menetelmillä sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamista arvioidaan. Tavoitteena on opiskelijoiden osaamisen arvioinnin kehittäminen ammatillisessa peruskoulutuksessa.
Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi ja osaamisen päivittäminen ovat yhteiskunnan ja koulutuksen eri osapuolten jatkuvaa yhteistyötä. Osaamisen arviointi on ratkaisevaa, jotta voidaan varmistua valmistuvien sairaanhoitajien osaamisen korkeasta tasosta ja laadukkaan sekä potilasturvallisen hoitotyön toteutumisesta. Teknologisien mahdollisuuksien edistyessä myös arviointimenetelmät kehittyvät. Pätevät ja luotettavat arviointimenetelmät edistävät sairaanhoitajien koulutuksen tieteellisyyttä ja sairaanhoitajien ammattikuntaa.
Opinnäytetyön menetelmänä oli systemoitu kirjallisuuskatsaus, joka eteni seuraavissa vaiheissa: tutkimuskysymyksen määrittäminen, kirjallisuushaku, laadun arviointi ja aineiston analysointi. Tiedonhaku toteutettiin PubMed-, Cinahl-, Medic- ja Eric-tietokannoista. Aineiston valintaperusteet määritettiin PICo-formaatin mukaisin sisäänotto- ja poissulkukriteerein. Katsaukseen valittujen artikkeleiden laatua arvioitiin Hawkerin ym. arviointikriteeristön mukaan. Aineistoon valikoitui 34 tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2015 – 2019. Aineiston analysointiin sovellettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Erilaisia sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen arviointimenetelmiä löytyi tämän katsauksen perusteella 29. Menetelmät jakaantuivat kolmeen eri ryhmään: itsearviointimenetelmiin (n=5), strukturoituihin arviointimenetelmiin (n=20) ja osallistaviin arviointimenetelmiin (n=4). Strukturoidut arviointimenetelmät voitiin edelleen jakaa arviointikokeissa käytettäviin (n=17) ja kliinisessä harjoittelussa käytettäviin arviointimenetelmiin (n=3).
Suurin osa arviointimenetelmistä on suunniteltu käytettäväksi oppilaitosten järjestämissä arviointikokeissa. Tämä opinnäytetyö vahvistaa aiempien tutkimuksien näkemyksen siitä, että kliiniseen harjoitteluun soveltuvia valideja arviointimenetelmiä on kehitetty vähän.
Jatkossa olisi hyödyllistä tehdä suomalaisia validointitutkimuksia kansainvälisesti jo validoiduista osaamisen arviointimenetelmistä sairaanhoitajakoulutuksessa. Kansainvälisesti käytössä olevien arviointimenetelmien yleistyminen helpottaisi laadunarviointia ja oppilaitosten benchmarkingia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.
Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi ja osaamisen päivittäminen ovat yhteiskunnan ja koulutuksen eri osapuolten jatkuvaa yhteistyötä. Osaamisen arviointi on ratkaisevaa, jotta voidaan varmistua valmistuvien sairaanhoitajien osaamisen korkeasta tasosta ja laadukkaan sekä potilasturvallisen hoitotyön toteutumisesta. Teknologisien mahdollisuuksien edistyessä myös arviointimenetelmät kehittyvät. Pätevät ja luotettavat arviointimenetelmät edistävät sairaanhoitajien koulutuksen tieteellisyyttä ja sairaanhoitajien ammattikuntaa.
Opinnäytetyön menetelmänä oli systemoitu kirjallisuuskatsaus, joka eteni seuraavissa vaiheissa: tutkimuskysymyksen määrittäminen, kirjallisuushaku, laadun arviointi ja aineiston analysointi. Tiedonhaku toteutettiin PubMed-, Cinahl-, Medic- ja Eric-tietokannoista. Aineiston valintaperusteet määritettiin PICo-formaatin mukaisin sisäänotto- ja poissulkukriteerein. Katsaukseen valittujen artikkeleiden laatua arvioitiin Hawkerin ym. arviointikriteeristön mukaan. Aineistoon valikoitui 34 tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2015 – 2019. Aineiston analysointiin sovellettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Erilaisia sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen arviointimenetelmiä löytyi tämän katsauksen perusteella 29. Menetelmät jakaantuivat kolmeen eri ryhmään: itsearviointimenetelmiin (n=5), strukturoituihin arviointimenetelmiin (n=20) ja osallistaviin arviointimenetelmiin (n=4). Strukturoidut arviointimenetelmät voitiin edelleen jakaa arviointikokeissa käytettäviin (n=17) ja kliinisessä harjoittelussa käytettäviin arviointimenetelmiin (n=3).
Suurin osa arviointimenetelmistä on suunniteltu käytettäväksi oppilaitosten järjestämissä arviointikokeissa. Tämä opinnäytetyö vahvistaa aiempien tutkimuksien näkemyksen siitä, että kliiniseen harjoitteluun soveltuvia valideja arviointimenetelmiä on kehitetty vähän.
Jatkossa olisi hyödyllistä tehdä suomalaisia validointitutkimuksia kansainvälisesti jo validoiduista osaamisen arviointimenetelmistä sairaanhoitajakoulutuksessa. Kansainvälisesti käytössä olevien arviointimenetelmien yleistyminen helpottaisi laadunarviointia ja oppilaitosten benchmarkingia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.