Perhehuoneen käytön vaikutuksia synnyttäneen turvallisuuden tunteeseen ja valmiuksiin kotiutua sairaalasta
Pöllänen, Lotta; Nurmi, Päivi (2020)
Pöllänen, Lotta
Nurmi, Päivi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286291
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perhehuoneen vaikutus äidin turvallisuudentunteeseen kotiutumisvaiheessa. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla
neljää (4) vuonna 2019 synnyttänyttä äitiä. Haastatteluista kaksi (2) toteutui puhelinhaastatteluina ja kaksi (2) haastattelua tapahtui kasvotusten. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella lähestymistavalla.
Opinnäytetyön tavoite on, että hoitohenkilökunta pystyy opinnäytetyössä saatujen tietojen avulla kehittämään perhehuoneiden toimintaa sekä, tarvittaessa lisäämään perhehuoneiden käyttöä synnyttäneiden äitien kokemusten perusteella. Tutkimustulosten perusteella voidaan myös päätellä, mitä mieltä synnyttäneet äidit ovat
olleet perhehuoneiden toimivuudesta ja tarpeellisuudesta. Perhehuoneen vaikutuksia
tarkastellaan synnyttäneen äidin näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen kehys muodostuu perhehuoneesta, turvallisuudentunteesta, varhaisesta vuorovaikutuksesta, kiintymyssuhteesta ja kenguruhoidosta.
Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta perhehuoneen hyötyjen olevan suurempia
kuin haittojen. Hyödyiksi koettiin mm. turvallisuudentunteen voimistuminen, var-
haisen vuorovaikutussuhteen syntyminen, kumppanin jatkuvan läsnäolon tuoma
turva, sisarusten enempi läsnäolo sairaalassa ja perheen oma rauha keskittyä uuteen
tulokkaaseen. Haitoiksi koettiin mm. eristäytyminen muista synnyttäneistä, vanhat
tilat ja hoitohenkilökunnan vähäinen läsnäolo. Tästä huolimatta jokainen haastatteluun osallistuva koki perhehuoneen käytön kokonaisuutena positiivisena.
Tutkimuksen aihe koetaan tärkeäksi sen ajankohtaisuuden vuoksi sekä perhehuoneen lisääntyvän käytön vuoksi. Tutkimustulosten avulla hoitohenkilökunta voi kehittää perhehuoneiden käyttöä sekä lisätä niiden viihtyvyyttä.
neljää (4) vuonna 2019 synnyttänyttä äitiä. Haastatteluista kaksi (2) toteutui puhelinhaastatteluina ja kaksi (2) haastattelua tapahtui kasvotusten. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella lähestymistavalla.
Opinnäytetyön tavoite on, että hoitohenkilökunta pystyy opinnäytetyössä saatujen tietojen avulla kehittämään perhehuoneiden toimintaa sekä, tarvittaessa lisäämään perhehuoneiden käyttöä synnyttäneiden äitien kokemusten perusteella. Tutkimustulosten perusteella voidaan myös päätellä, mitä mieltä synnyttäneet äidit ovat
olleet perhehuoneiden toimivuudesta ja tarpeellisuudesta. Perhehuoneen vaikutuksia
tarkastellaan synnyttäneen äidin näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen kehys muodostuu perhehuoneesta, turvallisuudentunteesta, varhaisesta vuorovaikutuksesta, kiintymyssuhteesta ja kenguruhoidosta.
Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta perhehuoneen hyötyjen olevan suurempia
kuin haittojen. Hyödyiksi koettiin mm. turvallisuudentunteen voimistuminen, var-
haisen vuorovaikutussuhteen syntyminen, kumppanin jatkuvan läsnäolon tuoma
turva, sisarusten enempi läsnäolo sairaalassa ja perheen oma rauha keskittyä uuteen
tulokkaaseen. Haitoiksi koettiin mm. eristäytyminen muista synnyttäneistä, vanhat
tilat ja hoitohenkilökunnan vähäinen läsnäolo. Tästä huolimatta jokainen haastatteluun osallistuva koki perhehuoneen käytön kokonaisuutena positiivisena.
Tutkimuksen aihe koetaan tärkeäksi sen ajankohtaisuuden vuoksi sekä perhehuoneen lisääntyvän käytön vuoksi. Tutkimustulosten avulla hoitohenkilökunta voi kehittää perhehuoneiden käyttöä sekä lisätä niiden viihtyvyyttä.