Ensihoitajien kokemuksia purkukeskusteluista
Haaraniemi, Henri; Hirvonen, Marianne (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286330
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004286330
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitajien kokemuksia purkukeskusteluista. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista hyötyä ensihoitajat olivat purkukeskusteluista saaneet sekä myös mahdollisia kehitysideoita purkukeskustelukäytänteisiin liittyen. Tutkimuksen tavoite on edesauttaa purkukeskusteluiden sujuvuutta jatkossakin sekä kehittää toimintaa työntekijää paremmin palvelevaksi.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin aikaisemmin julkaistua tutkimustietoa purkukeskusteluiden käytöstä traumaattisten tilanteiden jälkeen. Lisäksi tutkimuksessa viitattiin kriisin tai hoitamattoman trauman aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. Tutkimus toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Tutkittavat valittiin tarkoituksenmukaisella otannalla, eli tutkijat valitsivat tietoisesti tutkittavat, joilla oli purkukeskusteluista kokemuksia jo entuudestaan. Tutkimus toteutettiin nauhoitettuina yksilöhaastatteluina opinnäytetyön tilaajan, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Ensihoitopalvelun tiloissa.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi ensihoitajien kokema hyöty purkukeskusteluista sekä tyytyväisyys käytäntöä kohtaan. Tulosten perusteella ensihoitajat saivat keskusteluista avun, eivätkä miettineet työasioita niin paljoa enää vapaa-ajallaan. Kehitysideoita tuli koskien helpompaa saatavuutta, kenttäjohtajan tukea sekä moniviranomaispurkukeskusteluja. Varsinaiseen purkukeskustelukäytäntöön oltiin tyytyväisiä sellaisenaan.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin aikaisemmin julkaistua tutkimustietoa purkukeskusteluiden käytöstä traumaattisten tilanteiden jälkeen. Lisäksi tutkimuksessa viitattiin kriisin tai hoitamattoman trauman aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. Tutkimus toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena haastattelututkimuksena. Tutkittavat valittiin tarkoituksenmukaisella otannalla, eli tutkijat valitsivat tietoisesti tutkittavat, joilla oli purkukeskusteluista kokemuksia jo entuudestaan. Tutkimus toteutettiin nauhoitettuina yksilöhaastatteluina opinnäytetyön tilaajan, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Ensihoitopalvelun tiloissa.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi ensihoitajien kokema hyöty purkukeskusteluista sekä tyytyväisyys käytäntöä kohtaan. Tulosten perusteella ensihoitajat saivat keskusteluista avun, eivätkä miettineet työasioita niin paljoa enää vapaa-ajallaan. Kehitysideoita tuli koskien helpompaa saatavuutta, kenttäjohtajan tukea sekä moniviranomaispurkukeskusteluja. Varsinaiseen purkukeskustelukäytäntöön oltiin tyytyväisiä sellaisenaan.