Emolehmien rakennearvostelutulokset vuosina 2013–2019
Suutarinen, Milla (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296459
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteen liharotuisten nautojen rakennearvostelutuloksia ja tutkia rotujen välisiä eroavaisuuksia. Opinnäytetyössä käsiteltiin suomalaista liharotujen rakennearvosteluaineistoa vuosilta 2009–2019. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Faba osuuskunta.
Tutkimuksessa käytettiin Fabalta saatua aineistoa liharotujen rakennearvostelutuloksista. Aineistossa oli kuuden yleisimmän suomalaisen liharodun rakennearvostelutulokset edellisen kymmenen vuoden ajalta. Tutkimuksessa aineisto rajattiin vuoteen 2013, jolloin rakennearvostelun pisteiden laskenta on uudistettu. Tulokset esitettiin niin, että runko-ominaisuudet, lihakkuusominaisuudet ja jalkaominaisuudet koottiin omiin taulukoihin. Rotujen välinen vertailu tehtiin niin, että jokaista rotua ja sukupuolia verrattiin niiden omaan optimiin, ja nämä erotukset esitettiin pylväskaavioina. Luokituspisteet esitettiin sellaisinaan pylväskaavioina. Lisäksi laskettiin tulosten keskihajonnat.
Tuloksista löytyi selkeitä eroja rotujen väliltä. Samoin lehmien ja sonnien tuloksissa oli paljon eroavaisuuksia. Lihakkuusominaisuuksissa kaikki jäivät selkeästi optimeista, koska tavoitteena oli mahdollisimman suuret pisteet. Jalkaominaisuuksissa erotukset omiin optimeihin eivät olleet lukumääräisesti niin suuria kuin muissa ominaisuuksissa, mutta erot rotujen välillä olivat selkeitä. Runko-ominaisuuksissa erot omiin optimeihin olivat melko suuria, kuten myös erot rotujen välillä. Tulosten avulla saatiin esiin selkeitä kehityskohteita kaikille roduille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen liharotuisten nautojen rakennearvostelutuloksia ja tutkia rotujen välisiä eroavaisuuksia. Fabalta saatu aineisto rakennearvostelutuloksista oli laaja, joten tähän tavoitteeseen myös päästiin. Tutkimuksen tuloksista saadaan tietoa emolehmien rakenteista, ja voidaan jatkossa kiinnittää jalostuksessa nykyistä enemmän huomiota kunkin rodun heikkoihin kohtiin. Liharotujen rakennearvostelutuloksia ei ole aiemmin koottu yhteen samassa laajuudessa, joten työn tuloksia voidaan hyödyntää liharotuisten nautojen jalostuksessa.
Tutkimuksessa käytettiin Fabalta saatua aineistoa liharotujen rakennearvostelutuloksista. Aineistossa oli kuuden yleisimmän suomalaisen liharodun rakennearvostelutulokset edellisen kymmenen vuoden ajalta. Tutkimuksessa aineisto rajattiin vuoteen 2013, jolloin rakennearvostelun pisteiden laskenta on uudistettu. Tulokset esitettiin niin, että runko-ominaisuudet, lihakkuusominaisuudet ja jalkaominaisuudet koottiin omiin taulukoihin. Rotujen välinen vertailu tehtiin niin, että jokaista rotua ja sukupuolia verrattiin niiden omaan optimiin, ja nämä erotukset esitettiin pylväskaavioina. Luokituspisteet esitettiin sellaisinaan pylväskaavioina. Lisäksi laskettiin tulosten keskihajonnat.
Tuloksista löytyi selkeitä eroja rotujen väliltä. Samoin lehmien ja sonnien tuloksissa oli paljon eroavaisuuksia. Lihakkuusominaisuuksissa kaikki jäivät selkeästi optimeista, koska tavoitteena oli mahdollisimman suuret pisteet. Jalkaominaisuuksissa erotukset omiin optimeihin eivät olleet lukumääräisesti niin suuria kuin muissa ominaisuuksissa, mutta erot rotujen välillä olivat selkeitä. Runko-ominaisuuksissa erot omiin optimeihin olivat melko suuria, kuten myös erot rotujen välillä. Tulosten avulla saatiin esiin selkeitä kehityskohteita kaikille roduille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen liharotuisten nautojen rakennearvostelutuloksia ja tutkia rotujen välisiä eroavaisuuksia. Fabalta saatu aineisto rakennearvostelutuloksista oli laaja, joten tähän tavoitteeseen myös päästiin. Tutkimuksen tuloksista saadaan tietoa emolehmien rakenteista, ja voidaan jatkossa kiinnittää jalostuksessa nykyistä enemmän huomiota kunkin rodun heikkoihin kohtiin. Liharotujen rakennearvostelutuloksia ei ole aiemmin koottu yhteen samassa laajuudessa, joten työn tuloksia voidaan hyödyntää liharotuisten nautojen jalostuksessa.