Ilmastokatastrofista kulutusvalintoihin : Miten IPCC:tä käsittelevät ilmastouutiset on kehystetty Helsingin Sanomissa 1990-2019?

Abstract

Selvitän tässä tutkielmassa, millaisia kehystämisen tapoja Helsingin Sanomien ilmastonmuutosuutisoinnissa on käytetty. Tavoitteenani oli tutkia, millainen todellisuus Helsingin Sanomien yleisölle aiheesta rakentuu. Sekä aiheen että ajanjakson laajuuden vuoksi päädyin kohdistamaan tutkimukseni IPCC:n liittyvään uutisointiin. IPCC (engl. The Intergovernmental Panel on Climate Change) on kansainvälinen hallitustenvälinen ilmastopaneeli, joka on ilmastonmuutoksen tutkimuksen laaja-alaisimman tutkimusraportin laatija. Voidaankin ajatella, että IPCC määrittelee pitkälti sen, mitä yleisö ilmastonmuutoksesta tietää.

Tutkimuskohteeksi valikoitui Helsingin Sanomat sen laajalevikkisyyden vuoksi. Helsingin Sanomilla on myös yleisesti arvostettu asema Suomen mediakentällä ja tämä myös osaltaan vaikutti aineiston valintaani. Tutkimusaineisto on kerätty Helsingin Sanomien digiarkistosta alkaen vuoden 1990 tammikuusta päättyen vuoden 2019 joulukuuhun, kattaen näin 30 vuoden uutiskokonaisuuden. Aineistosta on rajattu pois mielipideosasto, pääkirjoitukset ja mahdolliset uutisanalyysit. Tutkimusaineisto sisältää 511 artikkelia. Analyysini kohdistui ainoastaan artikkelien uutiskärkeen, eli toimitusten tärkeimmäksi katsomaan tietoon.

Analyysimenetelmänä käytin kehysanalyysiä, jota on perinteisesti käytetty median tutkimuksessa. Tutkimuksessa etenin aineistolähtöisesti, eli en määritellyt kehyksiä ennalta, vaan ne syntyivät aineistoni materiaalin pohjalta.

Tutkimuksen tuloksena havaitsin, että ilmastopaneeliin liittyvää uutisointia kehystetään ensisijaisesti konfliktin ja uhkan kehyksen kautta. Vähemmän käytettyinä kehyksinä löysin talouden, kuluttajan valinnan, uskottavuuden, ongelmanhallinnan, toivon ja neutraalin kehyksen. Eräs keskeisimmistä havainnoistani kohdistui vuonna 2004 syntyneeseen kuluttajan valinnan kehykseen, jossa syyllistetään tavallisia kuluttajia ilmastonmuutoksen etenemisestä päättäjien syyllistämisen sijasta. Lisäksi määrällisessä tarkastelussa esille nousi havainto siitä, että ilmastopuhe on ollut alhaisimmillaan vuoteen 2006 saakka ja korkeimmillaan vuosina 2018 sekä 2019.

Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda näkyväksi yleisesti käytettyjä tapoja kertoa ilmastonmuutoksesta ja tehdä journalistit tietoisiksi omasta lähestymistavastaan kyseiseen uutisaiheeseen. Sen tarkoitus on myös kiinnittää huomiota kehystämistapojen merkitykseen sekä yleisöön että yleiseen mielipiteeseen. Toivon opinnäytetyöstä olevan hyötyä niin aihetta käsitteleville toimittajille kuin aiheesta kiinnostuneelle yleisöllekin.

In this thesis, I examined how Helsingin Sanomat has reported about climate change in the past 30 years. Helsingin Sanomat is the largest subscription newspaper in Finland and highly valued in the field of media. The aim of this thesis was to find the main way of framing climate change in Helsingin Sanomat and discover what kind of reality the news coverage is reflecting to the audience. I focused on news about IPCC, Interngovernmental Panel on Climate Change. IPCC is the publisher of worldwide studies about climate change and it can be summarized that everything the audience knows about climate change is due to IPCC and its reports and publications.

The study material consisted of articles in the digital archive of Helsingin Sanomat from January 1990 to December 2019. The study excludes opinion articles such as editorials and letters to the editor. The study includes a total of 511 articles. Complete articles were not studied due to the limitations of resources but focused solely on the news lead which is considered to be the most important part of news.

In this thesis I used framing and frame analysis as a studying method. I did not choose frames in advance but picked them up from the study material as they came along.

As the result of this study I noticed that the news around IPCC are usually framed as a matter of conflict and threat. Less used frames were economic, customers’ choice, credibility, problem management, hope and neutral frames. One of the main observation was that around 2004 the blaming of policy-makers had changed largely to blaming also costumers and their everyday choices when it came to climate change. Also, in the quantitative review I noticed that there was very low interest on climate change in the years from 1990 to 2006 and the highest interest in years 2018 and 2019.

The aim of this thesis was to make visible all the generally used ways to report about climate change and also make journalists aware of their own approach to the subject. The aim was also to draw attention to the importance of used frames and its meaning to public opinion. I hope this thesis will be useful for all journalists working among environmental issues and the audience of such topics.