Suora sähkölämmitteisen päiväkodin lämmitystavan muutos ekologisemmaksi
Onnela, Katri (2009)
Onnela, Katri
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906013531
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906013531
Tiivistelmä
Tämä talotekniikan insinöörityö tehtiin Espoon kaupungin toimeksiannosta Insinööritoimisto Kontermo Oy:ssä. Selvitystyön taustalla oli Espoon kaupungin solmima Kuntasektorin energiatehokkuussopimus vuosiksi 2008–2016 (KETS -sopimus). Tavoitteena oli selvittää vaihtoehtoisia lämmöntuotantomenetelmiä suorasähkölämmitteiselle päiväkodille. Näitä olivat maalämpöpumppu, ilma-vesi-lämpöpumppu ja pellettikattila. Selvityksessä otettiin huomioon lämmöntuotantomenetelmien elinkaarikustannukset ja primäärienergian kulutukset. Uuden lämmöntuotantomenetelmän vuoksi tutkin myös niihin sopivia lämmönjakojärjestelmiä, joiksi valittiin vesikiertoinen lattialämmitys, ilmalämmitys sekä patterilämmitys.
Lämmöntuotantomenetelmien investointikustannuksia tiedusteltiin useilta laitteiden jälleenmyyjiltä. Vastauksia saatiin kuitenkin hyvin vähän. Investointikustannusarviot kysyttiin nykyisten lämmityksen tehon- ja energiantarpeiden perusteella. Tarkemmat arviot saataisiin vasta oikeiden suunnitelmien perusteella. Tässä yhteydessä pitäisi myös olla tieto lämmönjakojärjestelmästä.
Elinkaarikustannusten perusteella maalämpöpumppu osoittautui edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Ilma-vesi-lämpöpumppu puolestaan oli selkeästi kallein ratkaisu. Pellettikattilaa puolsi muita vaihtoehtoja huomattavasti vähäisempi primäärienergian kulutus. Työn perusteella ei pystytä suoraan sanomaan parasta mahdollista ratkaisua, mutta joitain vaihtoehtoja pystyttiin pois sulkemaan.
Suomessa ei ole vielä määritelty primäärienergiakertoimia. Niiden oletetaan muotoutuvan vuonna 2012 julkaistavaan rakentamismääräyskokoelmaan. Tämä tulee varmasti suuresti vaikuttamaan päätöksentekoon tulevaisuudessa.
Lämmöntuotantomenetelmien investointikustannuksia tiedusteltiin useilta laitteiden jälleenmyyjiltä. Vastauksia saatiin kuitenkin hyvin vähän. Investointikustannusarviot kysyttiin nykyisten lämmityksen tehon- ja energiantarpeiden perusteella. Tarkemmat arviot saataisiin vasta oikeiden suunnitelmien perusteella. Tässä yhteydessä pitäisi myös olla tieto lämmönjakojärjestelmästä.
Elinkaarikustannusten perusteella maalämpöpumppu osoittautui edullisimmaksi vaihtoehdoksi. Ilma-vesi-lämpöpumppu puolestaan oli selkeästi kallein ratkaisu. Pellettikattilaa puolsi muita vaihtoehtoja huomattavasti vähäisempi primäärienergian kulutus. Työn perusteella ei pystytä suoraan sanomaan parasta mahdollista ratkaisua, mutta joitain vaihtoehtoja pystyttiin pois sulkemaan.
Suomessa ei ole vielä määritelty primäärienergiakertoimia. Niiden oletetaan muotoutuvan vuonna 2012 julkaistavaan rakentamismääräyskokoelmaan. Tämä tulee varmasti suuresti vaikuttamaan päätöksentekoon tulevaisuudessa.