Työnohjaus: Työnohjauskokemuksia lastensuojelun perhekuntoutuksessa Kotoraitissa sekä Vaasan Kaupungin varhaiskasvatuksessa
Puskala, Sonja; Anttiroiko, Ida (2020)
Puskala, Sonja
Anttiroiko, Ida
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296504
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin lastensuojelun perhekuntoutuspalveluja tuottavan Kotoraitin henkilöstön kokemuksia työnantajan heille tarjoamasta työnohjauksesta ja saatuja vastauksia verrattiin Vaasan kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön vastaaviin kokemuksiin. Opinnäytetyössä selvitettiin onko työnohjaus Kotoraitissa ryhmämuotoisena ollut riittävää, miten työnohjaukseen suhtauduttiin ja mitä työkaluja sieltä saatiin omaan työhön liittyen. Varhaiskasvatuksen osuudessa selvitettiin minkälaisia kokemuksia työnohjaukseen osallistujilla oli ja oliko työnohjausta yleensä ollut saatavilla.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tutkittiin, mitä Suomen laki työnohjauksesta määrää ja miten työnohjaus voisi sisältyä työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin sekä sitä, miten se voisi kuulua osaksi työturvallisuutta. Työnohjauksesta säädetään vain mielenterveyslaissa sekä mielenterveysasetuksessa eikä se lainmukaisesti kuulu lastensuojelun tai varhaiskasvatuksen työntekijöille. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin myös työn kuormittavuutta niin lastensuojelussa kuin varhaiskasvatuksessakin sekä millaiset tekijät aiheuttavat haitallista työkuormitusta. Tutkimus toteutettiin e-lomakkeella kevään 2020 aikana. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena.
Tutkimuksessa nousi hyvin esille vastaajien tarve päästä käsittelemään työssä sattuneita tilanteita ja asiakaskohtaamisia ulkopuolisen kanssa saaden työnohjauksen lomassa omaan työhönsä uusia työkaluja ja näkökulmia. Vastaajat kokivat myös, että asioiden käsitteleminen yhdessä tiiminsä kanssa on tärkeää. Osa vastaajista koki myös, että työnohjaus ei ole antanut toivottua apua ja sitä on ollut huonosti saatavilla. Vastaajien kokemukset työnohjauksesta oli suurimmalti osin myönteisiä ja työnohjaus koettiin tarpeelliseksi sekä auttaneen työhön liittyvissä asioissa. Työnohjausta olisi vastaajien mukaan tarpeen järjestää säännöllisesti kuten myös teoriaosuudessa käy ilmi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa tutkittiin, mitä Suomen laki työnohjauksesta määrää ja miten työnohjaus voisi sisältyä työhyvinvointiin liittyviin tekijöihin sekä sitä, miten se voisi kuulua osaksi työturvallisuutta. Työnohjauksesta säädetään vain mielenterveyslaissa sekä mielenterveysasetuksessa eikä se lainmukaisesti kuulu lastensuojelun tai varhaiskasvatuksen työntekijöille. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin myös työn kuormittavuutta niin lastensuojelussa kuin varhaiskasvatuksessakin sekä millaiset tekijät aiheuttavat haitallista työkuormitusta. Tutkimus toteutettiin e-lomakkeella kevään 2020 aikana. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena.
Tutkimuksessa nousi hyvin esille vastaajien tarve päästä käsittelemään työssä sattuneita tilanteita ja asiakaskohtaamisia ulkopuolisen kanssa saaden työnohjauksen lomassa omaan työhönsä uusia työkaluja ja näkökulmia. Vastaajat kokivat myös, että asioiden käsitteleminen yhdessä tiiminsä kanssa on tärkeää. Osa vastaajista koki myös, että työnohjaus ei ole antanut toivottua apua ja sitä on ollut huonosti saatavilla. Vastaajien kokemukset työnohjauksesta oli suurimmalti osin myönteisiä ja työnohjaus koettiin tarpeelliseksi sekä auttaneen työhön liittyvissä asioissa. Työnohjausta olisi vastaajien mukaan tarpeen järjestää säännöllisesti kuten myös teoriaosuudessa käy ilmi.