Kiinteistöjen pinta-alatietojen luotettavuus verkko-RTK-mittauksiin verrattuna
Pärnänen, Päivi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004265923
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004265923
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutustua pinta-alamittauksen historiaan, erilaisiin mittausmenetelmiin sekä pinta-aloista annettuihin lakeihin ja ohjeistuksiin. Lisäksi tavoitteena oli tutkia, kuinka hyvin kiinteistöjen pinta-alatiedot pitävät paikkansa nykyisiin verkko-RTK-mittauksiin verrattuna ja löytyykö mahdollisista eroavaisuuksista jotain säännönmukaisuutta. Kiinteistörekisteriin merkitty pinta-ala loi oman ulottuvuuden tähän opinnäytetyöhön, ja samalla pohdittiin kiinteistörekisterin luotettavuutta ja perusparannusta sekä rajamerkkien sijaintitarkkuutta.
Pinta-alamittauksen historiaan tutustuttiin kirjallisuuden ja lainsäädännön kautta. Lisäksi vuosien varrella myös Maanmittauslaitos on antanut omia ohjeistuksiaan pinta-aloihin liittyen. Opinnäytetyöhön liittyvä tutkimus tehtiin valmiiksi mitatun aineiston perusteella. Tutkimukseen otettiin mukaan sellaisia kiinteistöjä, joiden jokainen määräävä rajamerkki oli mitattu RTK-laitteella viimeisen viiden vuoden aikana Etelä-Pohjanmaan alueella. Näille kiinteistöille etsittiin sähköistä arkistoa apuna käyttäen alkuperäinen pinta-ala, jonka jälkeen aineistoon tehtiin erilaisia vertailuja. Työssä käytettiin apuna JAKO-järjestelmää ja Maanmittauslaitoksen sähköistä arkistoa, jonka jälkeen aineistoa käsiteltiin Excelissä.
Tutkimuksen perusteella alkuperäiset pinta-alat erosivat RTK-laitteilla mitatuista pinta-aloista keskimäärin 1,79 % suuntaan tai toiseensa. Kaiken kaikkiaan pinta-alaerot eivät olleet suuria, mutta tutkimusaineistoon mahtui myös yksittäisiä suurempia eroavaisuuksia. Tutkimuksen perusteella pinta-alaerojen vaihtelu oli tavallista satunnaista vaihtelua. Varsinaisia säännönmukaisuuksia ei tuloksista löytynyt useiden vertailujen perusteella, mutta entisajan maanmittarit ovat päässeet aikaisemmilla mittausmenetelmillä ja pinta-alanlaskentatavoilla varsin tarkkoihin tuloksiin verkko-RTK-mittauksiin verrattuna.
Pinta-alamittauksen historiaan tutustuttiin kirjallisuuden ja lainsäädännön kautta. Lisäksi vuosien varrella myös Maanmittauslaitos on antanut omia ohjeistuksiaan pinta-aloihin liittyen. Opinnäytetyöhön liittyvä tutkimus tehtiin valmiiksi mitatun aineiston perusteella. Tutkimukseen otettiin mukaan sellaisia kiinteistöjä, joiden jokainen määräävä rajamerkki oli mitattu RTK-laitteella viimeisen viiden vuoden aikana Etelä-Pohjanmaan alueella. Näille kiinteistöille etsittiin sähköistä arkistoa apuna käyttäen alkuperäinen pinta-ala, jonka jälkeen aineistoon tehtiin erilaisia vertailuja. Työssä käytettiin apuna JAKO-järjestelmää ja Maanmittauslaitoksen sähköistä arkistoa, jonka jälkeen aineistoa käsiteltiin Excelissä.
Tutkimuksen perusteella alkuperäiset pinta-alat erosivat RTK-laitteilla mitatuista pinta-aloista keskimäärin 1,79 % suuntaan tai toiseensa. Kaiken kaikkiaan pinta-alaerot eivät olleet suuria, mutta tutkimusaineistoon mahtui myös yksittäisiä suurempia eroavaisuuksia. Tutkimuksen perusteella pinta-alaerojen vaihtelu oli tavallista satunnaista vaihtelua. Varsinaisia säännönmukaisuuksia ei tuloksista löytynyt useiden vertailujen perusteella, mutta entisajan maanmittarit ovat päässeet aikaisemmilla mittausmenetelmillä ja pinta-alanlaskentatavoilla varsin tarkkoihin tuloksiin verkko-RTK-mittauksiin verrattuna.