Ensihoidon tilannejohtamisosaaminen ja kehittämistarpeet ei-teknisten taitojen näkökulmasta

Abstract

Ensihoidon tilannejohtamisosaaminen kriittisesti sairaan potilaan hoitotilanteessa on tärkeää sekä tiimin toiminnan että potilasturvallisen hoidon varmistamiseksi. Tilannejohtamisosaamista voidaan tarkastella ei-teknisten taitojen näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten ei-tekniset taidot toteutuvat Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitopalvelussa työskentelevien ensihoitolääkäreiden, ensihoidon kenttäjohtajien ja hoitotason ensihoitajien tilannejohtamisessa. Ei-teknisistä taidoista tarkastelun kohteena olivat tehtävänhallinta, tiimityöskentely, tilannetietoisuus ja päätöksenteko. Tarkoituksena oli myös saada selville, mitkä ovat ensihoidon tilannejohtamisosaamisen kehittämistarpeet sekä kartoittaa keinoja tilannejohtamisosaamisen kehittämiseksi.

Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena 7.1. 2020 – 4.2.2020 välisenä aikana. Aineistonkeruuvälineenä toimi kyselylomake, joka lähetettiin 383 henkilölle. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena. Perusjoukko piti sisällään Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoidossa työskentelevän operatiivisen henkilöstön, mukaan lukien HUS akuutin ensihoitolääkärit. Kokonaisvastausprosentiksi muodostui 19,0 % (n=73). Tulosten perusteella voidaan todeta ei-teknisten taitojen toteutuvan ensihoidon tilannejohtamisessa hyvin. Ensihoitolääkärin tilannejohtamisessa ei-teknisten taidot toteutuivat kokonaisuutena parhaiten. Ei-teknisten taitojen yksittäisten osa-alueiden toteutuminen vaihteli eri ammattiryhmien välillä. Päätöksenteko toteutui parhaiten, kun puolestaan tilannetietoisuuden osa-alueissa oli vastaajien arvioinneissa eniten vaihtelua. Tilannejohtamisosaamisen arvioitiin olevan riippuvainen henkilön koulutustaustasta ja työkokemuksesta. Vastaajat toivat esille useita tilannejohtamisosaamisen kehittämistarpeita. Lisäksi tilannejohtamiskoulutusta toivottiin enemmän ja johtamiskäytänteisiin ehdotettiin yhtenäisempiä toimintamalleja. Erityisesti simulaatio-opetus koettiin tehokkaana keinona kehittää tilannejohtamisosaamista.

Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä tutkimuskohteen ulkopuolelle, vaikka tulokset osoittautuivat samankaltaisiksi kuin aikaisemmissa suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa. Tuloksia voidaan hyödyntää ensihoidon tilannejohtamisosaamisen kehittämisessä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ensihoitopalvelussa.

Jatkotutkimusehdotuksena on toteuttaa samantyyppinen tutkimus koko Suomen alueella. Lisäksi tulee kehittää nimenomaan ensihoitoon itsessään soveltuva ei-teknisten taitojen arviointityökalu. Näin tilannejohtamisosaamisesta saataisiin kattava ja vertailukelpoinen kokonaiskuva, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen valtakunnallisella tasolla.

Situational leadership skills among emergency medical service (EMS) personnel, are essential to ensure efficient teamwork and safe patient care of critically ill or injured patients. Situational leadership skills may be seen as non-technical skills. In this study non-technical skills are task management, teamwork, situational awareness and decision-making. The purpose of this study was to find out how non-technical skills (NTSs) are managed in situational leadership among EMS personnel. Moreover, the purpose was to define the EMS personnel’s situational leadership skills development needs and find out how to improve them.

This study was conducted as survey and data was collected with questionnaire during 7.1.2020 – 4.2.2020. The study was conducted as a comprehensive study. The core included Helsinki city rescue department’s paramedics, firefighters and Helsinki University Hospital (HUS) emergency medicine physicians. Questionnaire was sent to 383 persons. The response rate was 19% (n=73). According to the study results NTSs in situational leadership was managed well. However, the management of the NTSs was most effective in EM physician’s situational leadership. The realization of individual aspects of NTSs varied between the health care professionals taking part in the study. The best realized NTS was decision-making, while situational awareness varied most among the respondents. NTS management in situational leadership was assessed to be depended on the individual's educational background and working experience. The respondents suggested several development needs in situational leadership. Also, further situational leadership training and more coherent approaches to leadership policies was suggested. Especially simulation-based training was seen as an effective way to improve NTSs in situational leadership.

The results of this study cannot be generalized outside the studied organization, even though the results turned out to be similar to previous Finnish and international studies. The results of the study may be utilized in the development of NTS management and situational leadership skills of the EMS personnel of the Helsinki city rescue department

Further studies should be made to collect data about NTSs management in leadership performance among EMS personnel nationally. Further study is also needed to identify taxonomy of the EMS personnel’s NTSs to develop accurate assessment and evaluation tool to EMS. This is how we could accomplish comprehensive and comparable general view of NTSs management and situational leadership skills and develop performance nationally.