Lypsylehmien sorkkaterveys: Selvitys sorkkahoitajien sorkkahoitovälineiden pesukäytännöistä
Lautiainen, Marjo (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057337
Tiivistelmä
Sorkkahoito on ensisijaisesti ennaltaehkäisevä hoitotoimenpide lypsylehmille, ja sen tarkoituksena on tukea sorkkaterveyttä. Säännöllinen sorkkahoito on yleistynyt Suomessa viime vuosien aikana, ja koko maan lypsyrotuisista eläimistä jo yli puolella on sorkkahoitomerkintöjä. Sorkkahoidon yleistyessä ja tilakokojen suurentuessa tautisuojaukseen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Sorkkahoitohygienia on tärkeä osa sorkkahoitoa ja tarttuvien eläintautien vastustamista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää konkreettisia ongelmia sorkkahoidon hygieniassa ja selvittää ammattimaisten sorkkahoitajien sorkkahoitovälineiden pesukäytäntöjä. Sorkkahoidon pesukäytäntöjä kartoitettiin kyselytutkimuksella, jonka avulla pyrittiin selvittämään, ovatko pesukäytännöt riittävät ennaltaehkäisemään tarttuvia eläintauteja tilojen välillä sekä tilan sisällä sorkkahoidon aikana. Työn toimeksiantajana oli Helsingin yliopiston Lypsylehmien sorkka-alueen ihotulehdus – uusi uhka lypsykarjataloudelle -hanke.
Kyselytutkimuksen suunnittelu aloitettiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa alkuvuodesta 2019. Webropol-kysely julkaistiin Sorkka-Akatemia-sivustolla Facebookissa 13.3.2019. Lisäksi se lähetettiin sähköpostitse Suomen sorkkahoitajien yhdistyksen jäsenille. Kyselylinkin oli tarkoitus olla avoinna 24.3.2019 saakka. Vähäisen vastaajamäärän vuoksi kysely kuitenkin tehtiin lomakkeilla sorkkahoitopäivillä Maaningalla 30.8.2019. Kyselyyn vastasi 23 sorkkahoidon ammattilaista. Vastausprosentti kyselyssä oli 28.
Vastaajista kaikki käyttivät sorkkahoitotelineen puhdistamiseen painepesuria. Pesuainetta sorkkahoitotelineen puhdistamiseen käytti vain alle kolmasosa vastaajista ja desinfiointiainetta käytti jokaisen tilakäynnin päätteeksi hieman yli puolet. Sorkkahoitovälineistä sokkapuukon ja kulmahiomakoneen puhdistuksessa pesu- ja desinfiointiainetta käytettiin muita välineitä useammin. Tautisuojauksessa oli tutkimuksen mukaan eniten puutteita, ja henkilökohtainen suojautuminen tarttuvia eläintauteja vastaan oli vähäistä. Vastaajista hieman yli puolet kysyi asiakastilan tautitilanteesta ennen suunniteltua tilakäyntiä.
Sorkkahoitovälineiden huolellisella puhdistamisella voidaan ehkäistä tarttuvien eläintautien leviämistä tilojen välillä. Sekä karjatilallisten että sorkkahoitajien tulisi kiinnittää huomiota mahdolliseen karjansisäiseen tartuntariskiin sorkkahoidon aikana. Bakteerin siirtyminen välineiden kautta sairaasta sorkasta terveeseen on mahdollista. Karjatilojen tautitilanteen tiedottaminen sorkkahoitajille on tärkeää. Kaikkien karjan parissa työskentelevien tulee tehdä yhteistyötä tilan hyvän terveystilanteen ylläpitämiseksi. Tästä tutkimuksesta on toivottavasti hyötyä toimeksiantajalle sorkka-alueen ihotulehduksen leviämisen ennaltaehkäisyn ohjeistamiseen tilatasolla. Opinnäytetyön pohjalta voidaan esittää parannusehdotuksia sorkkahoitohygieniaan ja toivottavasti tulevaisuudessa myös lypsykarjatilalliset kiinnittävät enemmän huomiota mahdollisten sorkkasairauksien leviämisen eläinten välillä. Opinnäytetyön jatkokehitysideoita ovat sorkkahoitajien lisäkoulutuksen tarpeellisuuden selvittäminen sekä karjatilallisten halukkuus kouluttautua sorkkahoitoon entistä paremmin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää konkreettisia ongelmia sorkkahoidon hygieniassa ja selvittää ammattimaisten sorkkahoitajien sorkkahoitovälineiden pesukäytäntöjä. Sorkkahoidon pesukäytäntöjä kartoitettiin kyselytutkimuksella, jonka avulla pyrittiin selvittämään, ovatko pesukäytännöt riittävät ennaltaehkäisemään tarttuvia eläintauteja tilojen välillä sekä tilan sisällä sorkkahoidon aikana. Työn toimeksiantajana oli Helsingin yliopiston Lypsylehmien sorkka-alueen ihotulehdus – uusi uhka lypsykarjataloudelle -hanke.
Kyselytutkimuksen suunnittelu aloitettiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa alkuvuodesta 2019. Webropol-kysely julkaistiin Sorkka-Akatemia-sivustolla Facebookissa 13.3.2019. Lisäksi se lähetettiin sähköpostitse Suomen sorkkahoitajien yhdistyksen jäsenille. Kyselylinkin oli tarkoitus olla avoinna 24.3.2019 saakka. Vähäisen vastaajamäärän vuoksi kysely kuitenkin tehtiin lomakkeilla sorkkahoitopäivillä Maaningalla 30.8.2019. Kyselyyn vastasi 23 sorkkahoidon ammattilaista. Vastausprosentti kyselyssä oli 28.
Vastaajista kaikki käyttivät sorkkahoitotelineen puhdistamiseen painepesuria. Pesuainetta sorkkahoitotelineen puhdistamiseen käytti vain alle kolmasosa vastaajista ja desinfiointiainetta käytti jokaisen tilakäynnin päätteeksi hieman yli puolet. Sorkkahoitovälineistä sokkapuukon ja kulmahiomakoneen puhdistuksessa pesu- ja desinfiointiainetta käytettiin muita välineitä useammin. Tautisuojauksessa oli tutkimuksen mukaan eniten puutteita, ja henkilökohtainen suojautuminen tarttuvia eläintauteja vastaan oli vähäistä. Vastaajista hieman yli puolet kysyi asiakastilan tautitilanteesta ennen suunniteltua tilakäyntiä.
Sorkkahoitovälineiden huolellisella puhdistamisella voidaan ehkäistä tarttuvien eläintautien leviämistä tilojen välillä. Sekä karjatilallisten että sorkkahoitajien tulisi kiinnittää huomiota mahdolliseen karjansisäiseen tartuntariskiin sorkkahoidon aikana. Bakteerin siirtyminen välineiden kautta sairaasta sorkasta terveeseen on mahdollista. Karjatilojen tautitilanteen tiedottaminen sorkkahoitajille on tärkeää. Kaikkien karjan parissa työskentelevien tulee tehdä yhteistyötä tilan hyvän terveystilanteen ylläpitämiseksi. Tästä tutkimuksesta on toivottavasti hyötyä toimeksiantajalle sorkka-alueen ihotulehduksen leviämisen ennaltaehkäisyn ohjeistamiseen tilatasolla. Opinnäytetyön pohjalta voidaan esittää parannusehdotuksia sorkkahoitohygieniaan ja toivottavasti tulevaisuudessa myös lypsykarjatilalliset kiinnittävät enemmän huomiota mahdollisten sorkkasairauksien leviämisen eläinten välillä. Opinnäytetyön jatkokehitysideoita ovat sorkkahoitajien lisäkoulutuksen tarpeellisuuden selvittäminen sekä karjatilallisten halukkuus kouluttautua sorkkahoitoon entistä paremmin.