Omahoitajamallin käytön hyödyt ja esteet

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien kokemuksia omahoitajamallin toteutumisen hyödyistä ja esteistä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa omahoitajamallista, jotta mallia voidaan edelleen kehittää psykiatrisessa hoitotyössä.

Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla haastattelemalla kuutta psykiatrisessa hoitotyössä työskentelevää sairaanhoitajaa. Haastattelujen teema oli kuvailla kokemuksia omahoitajamallin mukaisesta työstä sekä sen käytön hyötyjä ja esteitä. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Kirjoitettu teksti analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimustulokset osoittivat, että haastateltavat kokivat omahoitajamallin mukaisen työskentelyn toimivana, selkeänä ja motivoivana. Mallin katsottiin yhtenäistävän käytäntöjä sekä tuovan tasalaatuisuutta potilaan hoitoon. Omahoitajana toimiessa potilaan asioihin pystyy perehtymään syvällisemmin ja hoitoa koordinoimaan tehokkaasti koko hoitojakson ajan. Työryhmän muilta hoitajilta saatava tuki sekä kollegiaalisuus nähtiin myös positiivisina asioina.

Omahoitajamallin käyttöä vaikeuttavia tai estäviä tekijöitä haastateltavien mukaan ovat kiire ja keskeytykset työssä, odottamattomat tilanteet kuten eristämiset ja pakkokeinojen käyttö sekä näihin liittyvä mahdollinen työvoimaresurssien puute. Vuorotyön asettamat haasteet, poissaolot ja lomat nähtiin myös ajoittain myös vaikeuttavina tekijöinä. Haastatteluissa tuli esiin, että näihin tekijöihin on myös jo reagoitu omahoitajamallin mukaisen työskentelyn turvaamiseksi.

Kehittämistavoitteita omahoitajamalliin nousi niukasti esille, kuitenkin omahoitajamallin toimintaa vahvistavat elementit nähtiin kehittämisideana, joita ovat omahoitajien ammatillinen läsnäolo potilaiden seurassa ja potilaille varten suunniteltu informointi omahoitajasta.