"Ai olikse se, joka ei käynyt suihkussa?" : Miten Big Brother Suomi -ohjelmasta uutisoidaan?
Horppu, Anna (2020)
Horppu, Anna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005057347
Tiivistelmä
Reality- eli tosi-tv-ohjelmat nauttivat 2020-luvulla valtavaa suosiotaan, joka on kestänyt jo tovin. Jo ennen 2000-lukua kulttuuri-ilmastomme viihteellistyi ja tunteet, joille myös realityohjelmat perustuvat, alkoivat näkyä ensin televisiossa ja pian sen jälkeen lehdistössä. Nykyisin realityohjelmat tarjoavat iltapäivälehtien viihdeuutistoimituksille valtavasti materiaalia, joista uutisoida. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten suomalaiset iltapäivälehdet kirjoittavat syksyllä 2019 televisiossa esitetystä Big Brother Suomi -ohjelmasta.
Teorialuvuissa käsitellään tositelevision historiaa, genren alalajeja, Big Brother -ohjelman formaattia, diskurssianalyysia sekä iltapäivälehtiä ja televisiota sekä niiden välistä suhdetta. Teorialuvuissa käsitellään myös uutiskriteereitä, joita hyödynnetään tutkimuksen loppuosan analyysissä.
Aineisto koostuu kahden suomalaisen iltapäivälehden Ilta-Sanomien ja Iltalehden viihdeuutisotsikoista, jotka on julkaistu verkossa Big Brother Suomi -ohjelman viime kauden ollessa käynnissä syksyllä 2019. Aineistoa analysoidaan käyttämällä diskurssianalyysia. Analyysi on pääasiassa laadullinen, mutta mukana on myös määrällisiä tuloksia taulukoiden muodossa.
Analyysissä käy ilmi, että iltapäivälehdet kirjoittavat Big Brother Suomi -ohjelmasta pääasiassa yksittäisten kilpailijoiden sekä ihmisläheisten aiheiden kautta. Analyysissa käy ilmi myös, että toistensa kanssa kilpailevien medioiden diskurssit eivät juuri eronneet toisistaan, vaan suurin osa aineistosta syntyneistä diskursseista oli havaittavissa molempien medioiden uutisoinnista. Yhteisiä diskursseja syntyi yhteensä seitsemän, ja kolme suosituinta diskurssia olivat tunteiden diskurssi, häätöjen ja nimeämisten diskurssi sekä seksuaalisen käyttäytymisen ja seksin diskurssi.
Johtopäätöksissä käsitellään lisää analyysin tuloksia, mutta suurin osa tuloksissa ilmenee analyysiluvussa. Johtopäätöksissä todetaan muun muassa, että aineiston viihdeuutisotsikot korostavat toimintaa ja että tosi-tv-formaatin ennakoimattomuuden takia lehdistön on seurattava ohjelman tapahtumia ja kirjoitettava juuri niistä.
Teorialuvuissa käsitellään tositelevision historiaa, genren alalajeja, Big Brother -ohjelman formaattia, diskurssianalyysia sekä iltapäivälehtiä ja televisiota sekä niiden välistä suhdetta. Teorialuvuissa käsitellään myös uutiskriteereitä, joita hyödynnetään tutkimuksen loppuosan analyysissä.
Aineisto koostuu kahden suomalaisen iltapäivälehden Ilta-Sanomien ja Iltalehden viihdeuutisotsikoista, jotka on julkaistu verkossa Big Brother Suomi -ohjelman viime kauden ollessa käynnissä syksyllä 2019. Aineistoa analysoidaan käyttämällä diskurssianalyysia. Analyysi on pääasiassa laadullinen, mutta mukana on myös määrällisiä tuloksia taulukoiden muodossa.
Analyysissä käy ilmi, että iltapäivälehdet kirjoittavat Big Brother Suomi -ohjelmasta pääasiassa yksittäisten kilpailijoiden sekä ihmisläheisten aiheiden kautta. Analyysissa käy ilmi myös, että toistensa kanssa kilpailevien medioiden diskurssit eivät juuri eronneet toisistaan, vaan suurin osa aineistosta syntyneistä diskursseista oli havaittavissa molempien medioiden uutisoinnista. Yhteisiä diskursseja syntyi yhteensä seitsemän, ja kolme suosituinta diskurssia olivat tunteiden diskurssi, häätöjen ja nimeämisten diskurssi sekä seksuaalisen käyttäytymisen ja seksin diskurssi.
Johtopäätöksissä käsitellään lisää analyysin tuloksia, mutta suurin osa tuloksissa ilmenee analyysiluvussa. Johtopäätöksissä todetaan muun muassa, että aineiston viihdeuutisotsikot korostavat toimintaa ja että tosi-tv-formaatin ennakoimattomuuden takia lehdistön on seurattava ohjelman tapahtumia ja kirjoitettava juuri niistä.