Transformationaalinen johtaminen ja työhyvinvointi asumispalveluissa
Pylkkänen, Jonna (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067543
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005067543
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä selvitys transformationaalisen johtamistyylin merkityksestä työhyvinvointiin sekä työhyvinvoinnin nykytilasta Kuopion kaupungin asumispalveluiden palveluesimiesten, että heidän työyksikköjensä työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimuksen tilaajana toimi Kuopion kaupunki. Opinnäytetyön tekemisessä on noudatettu EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU 2016/679) sekä Suomen tietosuojalakia (L 1050/2018).
Tämän opinnäytetyön selvitys on toteutettu kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty sähköisiä webropol-lomakekyselyjä. Lomakekyselyjä tehtiin kaksi, toinen asumispalveluiden palveluesimiehille ja toinen työntekijöille. Molemmat lomakekyselyt olivat sisällöltään vastaavanlaisia, jotta tuloksia voitiin vertailla keskenään. Kysymykset olivat muodoltaan monivalintakysymyksiä, matriisikysymyksiä, sekä avoimia kysymyksiä. Monivalintakysymyksien sekä matriisikysymyksien analyysimenetelmänä käytettiin määrällistä, eli kvantitatiivista analyysiä. Avointen kysymysten analyysimenetelmänä sovellettiin sisällönanalyysiä. Selvityksen aikaväli oli 13.1.-3.2.2020. Tänä aikana Kuopion kaupungin asumispalveluissa työskenteli 12 palveluesimiestä ja heidän alaisuudessaan yhteensä 551 työntekijää. Palveluesimiehistä 10 vastasi kyselyyn ja työntekijöistä 74 henkilöä.
Selvityksen perusteella esimiestyö koettiin merkittävänä tekijänä työhyvinvoinnin kannalta ja transformationaalisen johtamistyylin piirteitä, kuten läsnäoloa ja kannustamista toivottiin työyhteisöissä nykyistä enemmän. Kuopion kaupungin asumispalveluiden työhyvinvoinnin tila jakoi mielipiteitä etenkin palveluesimiesten ja heidän työntekijöidensä välillä. Palveluesimiehet näkivät työhyvinvoinnin tilan kokonaisuudessaan hyvänä, kun taas työntekijätahot arvioivat työhyvinvoinnin tilan olevan kohtalainen. Suurimmat eroavaisuudet työhyvinvoinnin tilassa näkyivät työyksiköiden välillä molemmissa kyselyissä. Osalla palveluesimiehistä oli useampi kuin yksi työyksikkö johdettavanaan ja näiden palveluesimiesten osalta vastaukset saatiin kokonaisuutena eikä yksiköitä eritellen.
Selvitys osoittaa, että työntekijöillä sekä palveluesimiehillä on yhtenäinen toive esimiestyön kehittämisestä sekä työhyvinvoinnin parantamisesta. Vastauksista ilmenee, että tällä hetkellä sekä palveluesimiehet että työntekijät kokevat työn kuormittavana, mikä on heikentänyt työilmapiiriä. Lisäksi vastauksissa on havaittavissa sairauspoissaolojen ja työntekijöiden vaihtuvuuden aiheuttamat haasteet, sekä työnjaolliset haasteet. Tämän opinnäytetyön kyselyt toteutettiin anonyymisti, eikä tutkimuksessa ole sen vuoksi mahdollista selventää yksiköiden välisiä eroja tarkemmin.
Opinnäytetyönä tehty selvitys antaa kuvailevaa tietoa Kuopion kaupungin asumispalveluiden työhyvinvoinnin ajankohtaisesta tilasta sekä transformationaalisen johtamistyylin merkityksestä työhyvinvointiin. Selvityksen tuloksia opinnäytetyön tilaaja voi hyödyntää asumispalveluiden työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Tämän opinnäytetyön selvitys on toteutettu kvantitatiivisena, eli määrällisenä tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty sähköisiä webropol-lomakekyselyjä. Lomakekyselyjä tehtiin kaksi, toinen asumispalveluiden palveluesimiehille ja toinen työntekijöille. Molemmat lomakekyselyt olivat sisällöltään vastaavanlaisia, jotta tuloksia voitiin vertailla keskenään. Kysymykset olivat muodoltaan monivalintakysymyksiä, matriisikysymyksiä, sekä avoimia kysymyksiä. Monivalintakysymyksien sekä matriisikysymyksien analyysimenetelmänä käytettiin määrällistä, eli kvantitatiivista analyysiä. Avointen kysymysten analyysimenetelmänä sovellettiin sisällönanalyysiä. Selvityksen aikaväli oli 13.1.-3.2.2020. Tänä aikana Kuopion kaupungin asumispalveluissa työskenteli 12 palveluesimiestä ja heidän alaisuudessaan yhteensä 551 työntekijää. Palveluesimiehistä 10 vastasi kyselyyn ja työntekijöistä 74 henkilöä.
Selvityksen perusteella esimiestyö koettiin merkittävänä tekijänä työhyvinvoinnin kannalta ja transformationaalisen johtamistyylin piirteitä, kuten läsnäoloa ja kannustamista toivottiin työyhteisöissä nykyistä enemmän. Kuopion kaupungin asumispalveluiden työhyvinvoinnin tila jakoi mielipiteitä etenkin palveluesimiesten ja heidän työntekijöidensä välillä. Palveluesimiehet näkivät työhyvinvoinnin tilan kokonaisuudessaan hyvänä, kun taas työntekijätahot arvioivat työhyvinvoinnin tilan olevan kohtalainen. Suurimmat eroavaisuudet työhyvinvoinnin tilassa näkyivät työyksiköiden välillä molemmissa kyselyissä. Osalla palveluesimiehistä oli useampi kuin yksi työyksikkö johdettavanaan ja näiden palveluesimiesten osalta vastaukset saatiin kokonaisuutena eikä yksiköitä eritellen.
Selvitys osoittaa, että työntekijöillä sekä palveluesimiehillä on yhtenäinen toive esimiestyön kehittämisestä sekä työhyvinvoinnin parantamisesta. Vastauksista ilmenee, että tällä hetkellä sekä palveluesimiehet että työntekijät kokevat työn kuormittavana, mikä on heikentänyt työilmapiiriä. Lisäksi vastauksissa on havaittavissa sairauspoissaolojen ja työntekijöiden vaihtuvuuden aiheuttamat haasteet, sekä työnjaolliset haasteet. Tämän opinnäytetyön kyselyt toteutettiin anonyymisti, eikä tutkimuksessa ole sen vuoksi mahdollista selventää yksiköiden välisiä eroja tarkemmin.
Opinnäytetyönä tehty selvitys antaa kuvailevaa tietoa Kuopion kaupungin asumispalveluiden työhyvinvoinnin ajankohtaisesta tilasta sekä transformationaalisen johtamistyylin merkityksestä työhyvinvointiin. Selvityksen tuloksia opinnäytetyön tilaaja voi hyödyntää asumispalveluiden työhyvinvoinnin kehittämiseen.