"Rakas harjoittelupäiväkirja" : viulunsoitonopettajan herääminen muusikkouteen

Abstract

Opinnäytetyössäni olen jäsentänyt viulunsoiton osa-alueita, joita täytyy ottaa huomioon tavoitteellisen harjoittelun organisoinnissa. Alkuvaiheessa työprosessiini vaikuttivat urheiluvalmennuksen käsitteet superkompensaatio ja kuormitus. Olin kiinnostunut siitä, toimisiko harjoitusvaikutus viulunsoiton opiskelussa samalla tavalla kuin urheilussa. Suunnitelmallisesti työskennellen ensimmäisiä hahmotelmiani omasta harjoituspäiväkirjastani hyväkseni käyttäen testasin tätä omassa harjoittelussani. Tarkoitukseni oli tehostaa omia työtapojani kehittyäkseni teknisesti ja taiteellisesti ammatissani, jota olin harjoittanut opettajana yli kymmenen vuoden ajan.

Toteutuneen harjoittelun ja oman soittokuntoni kohoamisen myötä esille nousi odottamattomia asioita musiikkisuhteeseeni liittyen. Huomasin, että minulle ei harrastuksen muututtua ammatiksi ollut koskaan muodostunut identiteettiä muusikkona eikä esiintyjänä. En ollut alitajuisesti kokenut olleeni oikeutettu musiikin esittämiseen kuulijoille. Osaltaan tajusin sen johtuneen yksipuolisesta viulistisesta tavastani lähestyä musiikkia kokonaiskuvan jäätyä heikosti sisäistetyksi. Yksi syy aikaisempiin epäonnistumisiin pääsykoe- ja tutkintotilanteissa saattoi juuri olla tämä epävarmuuteni itse musiikin sisällöstä. Projektin loppuvaiheessa minulle yhä tärkeämmäksi asiaksi musiikin opettelun rinnalle nousi psyyken harjoittaminen oppimista ja esiintymistä tukevaksi. Olin myös vähitellen aloittelemassa minulle käytännössä uutta harjoittelumuotoa, mentaaliharjoittelua.

Sivuan työssäni Johann Sebastian Bachin Sooloviulupartitan nro 1 h-molli, BWV 1002 harjoittelun etenemistä. Se oli tärkein työstämäni kokonaisuus prosessin aikana, ja käytin sen opettelemiseen joitain minulle uusia opiskelutekniikoita. Mm. tämän teoksen ja opinnäytetyön työstämisen myötä päädyin pohtimaan tunteisiin, tulkintaan ja luovuuteen liittyviä asioita, jotka tässä opinnäytetyössä jäävät kuitenkin hieman taka-alalle.

Työn näkyvä lopputulos on ensimmäiset versiot harjoitussuunnitelmista omaa käyttöäni varten viulunsoitonopiskelijana ja –opettajana. Työn kauaskantoisempi osa, oman harjoitteluni reflektoinnin aloittaminen kirjoittamalla, osoittautui ensimmäiseksi askeleksi prosessissa oppia paremmaksi, esiintymiseen tähtääväksi harjoittelijaksi. Toivoakseni jokainen, joka taistelee oman harjoittelunsa puutumisen estämistä vastaan, voi hyötyä työn lukemisesta.

In my final project I have analyzed the components of violin playing that need to be taken into consideration in goal-directed practicing. In the beginning, I was interested in the concepts of supercompensation effect and training load, which are being used in sports training. I wanted to find out whether the training effect would work in the same way when practicing the violin or not. I started learning to approach my own practicing this way with the help of the first drafts of my practicing journal. My goal was to reach a higher technical and artistic level in my profession as a teacher by working more effectively.

Following the practicing plans made me feel better about my playing and quickly some unexpected issues became apparent. I realized that my identity had never developed into a professional performer or a musician. I had not felt that I was entitled to play in front of an audience. One reason to this might have been my narrow view on being a violinist. Earlier in my earlier playing, I had not internalized music as a whole. The failure to excel at auditions and entrance examinations in the past might easily be explained by this. Towards the end of my process I realized something even more important relating to my strivings for further music studying. I wanted to learn how to deal with the subconscious. My mental training was also taking its very first steps.

I briefly report on my practicing of Johann Sebastian Bach’s First Partita for Solo Violin in B Minor, BWV 1002. Learning this piece was the main part in my practicing during this project. I used some new study methods to help me learn the piece. As I was working with this music and other pieces of music as well as the final project itself, I ended up pondering over matters concerning feelings, interpretation and creativity, which are discussed only a little here.

As a result of this process, I came up with the first versions of practicing journals for my own use as a student and teacher. The more far-reaching part of the work that I started this final project with, i.e., reflecting on my own practicing through writing, turned out to be the first step towards becoming better at practicing and having a performance as a target. I hope that everyone who is fighting against losing your zest for practicing can find something useful in my work.