Keskisyvä maalämpö ja sen mahdollisuudet Muhoksen muodostuman alueella
Sutinen, Ville-Veikko (2020)
Sutinen, Ville-Veikko
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077645
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077645
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona Muhoksen kunnalle, jossa on suunnitteilla keskisyvä geoenergia -hanke. Hankkeen tavoitteena on tutkia mahdollisuutta hyödyntää keskisyvää geotermistä lämpöä Muhoksella ja kartoittaa reunaehdot ja edellytykset keskisyvän geotermisen lämmön hyödyntämiseen alueellisena keskitettynä lämmitysmuotona. Lisäksi tavoitteena on tuottaa pohjatietoa geotermisen lämmön tuotannon monistettavan ja skaalattavan mallin ja teknisten ratkaisujen suunnittelulle. Opinnäytetyön aiheena oli keskisyvä geoterminen lämpö, ja tavoitteena oli kartoittaa, missä ja miten keskisyvää geotermistä lämpöä on hyödynnetty. Kartoitusta tehtiin tutkimalla asiaan liittyvää kirjallisuutta sekä käyttämällä tietopankkeja internetissä.
Työssä tarkastellaan esimerkkitoteutuksia ja esitellään teknisiä ratkaisuja geotermisen energian hyödyntämiseen sekä lyhyesti Muhoksen muodostuma ja miksi juuri se alue on otollinen kohde keskisyvälle geotermisen lämmön talteenotolle. Lisäksi työssä tutkitaan miten erilaiset geologiset olosuhteet vaikuttavat maasta hyödynnettävän geotermisen energian määrään. Työssä esitellään myös aiheeseen liittyvää sanastoa sekä termejä.
Esimerkkitoteutuksiin valittiin kohteita, joissa geoterminen lämpö on lähtökohtaisesti hankittu syvältä tai keskisyvältä maasta. Kohteissa on tarkasteltu tekniikan lisäksi myös maaperän ominaisuuksia ja lämmönlähteitä. Esimerkit ovat maakohtaisia ja niissä esitellään maan yleinen tilanne geotermisen energian hyödyntämisessä sekä tarkemmin yksittäistapauksia ja niissä sovellettuja tekniikoita. Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa geotermiset lämpölaitokset hyödyntävät geotermisiä poikkeamia, joitten avulla saadaan hyödynnettyä normaalia suurempia lämpötiloja.
Geotermistä lämpöä on hyödynnetty jo pitkään maailmalla mutta se on Suomessa vielä uusi ja vähän tutkittu lämmöntuotantomuoto. Siihen liittyvä tutkimus on ajankohtaista ja tarpeellista. Tammikuussa 2020 käynnistyi Suomen ensimmäinen geolämpölaitos. Useita laitoksia on suunnitteilla ympäri Suomea.
Työssä tarkastellaan esimerkkitoteutuksia ja esitellään teknisiä ratkaisuja geotermisen energian hyödyntämiseen sekä lyhyesti Muhoksen muodostuma ja miksi juuri se alue on otollinen kohde keskisyvälle geotermisen lämmön talteenotolle. Lisäksi työssä tutkitaan miten erilaiset geologiset olosuhteet vaikuttavat maasta hyödynnettävän geotermisen energian määrään. Työssä esitellään myös aiheeseen liittyvää sanastoa sekä termejä.
Esimerkkitoteutuksiin valittiin kohteita, joissa geoterminen lämpö on lähtökohtaisesti hankittu syvältä tai keskisyvältä maasta. Kohteissa on tarkasteltu tekniikan lisäksi myös maaperän ominaisuuksia ja lämmönlähteitä. Esimerkit ovat maakohtaisia ja niissä esitellään maan yleinen tilanne geotermisen energian hyödyntämisessä sekä tarkemmin yksittäistapauksia ja niissä sovellettuja tekniikoita. Saksassa, Ranskassa ja Iso-Britanniassa geotermiset lämpölaitokset hyödyntävät geotermisiä poikkeamia, joitten avulla saadaan hyödynnettyä normaalia suurempia lämpötiloja.
Geotermistä lämpöä on hyödynnetty jo pitkään maailmalla mutta se on Suomessa vielä uusi ja vähän tutkittu lämmöntuotantomuoto. Siihen liittyvä tutkimus on ajankohtaista ja tarpeellista. Tammikuussa 2020 käynnistyi Suomen ensimmäinen geolämpölaitos. Useita laitoksia on suunnitteilla ympäri Suomea.