Digitaalisen värimäärittelyn evoluutio

Abstract

Tämä opinnäytetyö on monimuotoinen ja koostuu teososasta ja tästä kirjallisesta osasta. Teososa Viikonloppustunttaaja (2019) on tekijän yksin tekemä henkilökuva nuoresta suomalaisesta stunttikuskista. Kirjallinen osa pyrkii selvittämään väritrendien muokkautumista aikakausien mukaan ja värimäärittelyn kehitystä sekä taiteellisena muotona että kerronnan välineenä. Työ on kirjoitettu elokuvien lisämateriaalia, verkkomateriaalia sekä kirjallisuutta analysoiden. Tämän lisäksi olen soveltanut omaa työkokemustani ja värimäärittelyyn soveltuvaa ohjelmistoa tutkiessani värejä ja valoa sekä niiden yhteenkuuluvuutta toisiinsa. Värimäärittely lavastuksen kanssa on pitkälti määrännyt elokuvan tunnelman visuaaliselta pohjalta. Väreillä voidaan leikkiä, kätkeä alitajuisia merkityksiä ja saada tai poistaa realismin tuntua elokuvasta. Toisin kuin esimerkiksi pitkissä elokuvissa, dokumenteissa näkökulma voi vaihtua leikkauspöydällä. Värimäärittelyllä sovitetaan näkökulmaa halutuksi ja samalla saadaan herätettyä katsojassa haluttuja tunteita ja syvyyttä kuvattuun materiaaliin. Opinäytetyössäni osoittautuu, ettei ole yhtä oikeaa tapaa värimääritellä visuaalista materiaalia. Väritrendit ja teknologia elokuvien toistamiseen voi kehittyä, mutta elokuvien tunnelman pystyy vangitsemaan värien kautta. Työn tarkoitus on herättää keskustelua ja luoda mielikuvaa siitä mihin suuntaan medialaitteilta katsottava aineisto on menossa. Tämä työ voi myös auttaa visuaalisen ilmeen luomisessa kodin sisustuksesta lähtien elokuvien värimäärittelyyn asti.