Vanhemman haastattelu osana nuoren toimintakyvyn tutkimusta nuorisopsykiatriassa
Holttinen, Tiia-Maria; Peura, Leena (2020)
Holttinen, Tiia-Maria
Peura, Leena
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077810
Tiivistelmä
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) nuorisopsykiatriassa nuoren toimintakyvyn tutkimukseen sisältyy nuoren vanhemman haastattelu, jonka tarkoituksena on saada lisätietoa nuoren toimintakyvystä vanhemman näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli vanhemman haastatteluosuuden kehittäminen nuoren toimintakyvyn tutkimuksessa HUS-nuorisopsykiatrian toimintaterapiassa. Tavoitteena oli päivittää nuorisopsykiatriassa työskentelevien toimintaterapeuttien käytössä ollutta vanhemman haastattelurunkoa, jonka avulla toimintaterapeutti haastattelee nuoren vanhempia nuoren toimintakykyä tutkittaessa. Näin nuoren toimintakyvystä saataisiin kattavasti tietoa eri näkökulmista. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä HUS Psykiatrian tulosyksikön nuorisopsykiatrian linjan eri työyksiköiden toimintaterapeuttien kanssa.
Haastattelurungon päivittämisen teoriataustana käytettiin Competent Occupational Performance in the Environment - eli COPE-mallia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen, ja aineisto kerättiin toimintaterapeuteilta puolistrukturoiduin yksilöhaastatteluin. Opinnäytetyössä haastateltiin yhdeksää toimintaterapeuttia ja haastatteluissa selvitettiin toimintaterapeuttien haastattelukäytäntöjä, vanhemman haastattelun sisältöä, sekä toiveita ja ehdotuksia päivitettyä haastattelurunkoa ajatellen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan analyysimenetelmän keinoin.
Toimintaterapeuttien tämänhetkisissä vanhemman haastattelukäytänteissä oli havaittavissa vaihtelevuutta riippuen toimintaterapeutin yksilöllisistä tottumuksista ja työskentelykontekstista. Tärkeimpinä osa-alueina vanhemman haastattelussa näyttäytyivät nuoren itsestä huolehtimisen, kotielämän, koulunkäynnin, levon, vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden sujumisen selvittäminen. Esiin nousi myös nuoren toimintakyvyn muutoksen sekä päivittäisissä toimissa tarvittavan tuen määrän selvittäminen. Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin ajantasainen haastattelurunko haastattelutuloksia, COPE-mallia sekä tutkimustietoa yhdistäen. Tuotos nimettiin nuoren lähiaikuisen haastatteluksi.
Tuotos vastasi prosessin alussa asetettuja tavoitteita ja on ammattialan sekä nuoren kannalta merkityksellinen, sillä tuotos on luotu teorialla perustellen sekä toimintaterapeuttien kliinistä kokemusta hyödyntäen. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään tässä opinnäytetyössä luodun päivitetyn haastattelurungon käytettävyyden koettelua käytännössä toimintaterapeutin, nuoren sekä vanhemman näkökulmasta.
Haastattelurungon päivittämisen teoriataustana käytettiin Competent Occupational Performance in the Environment - eli COPE-mallia. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita noudattaen, ja aineisto kerättiin toimintaterapeuteilta puolistrukturoiduin yksilöhaastatteluin. Opinnäytetyössä haastateltiin yhdeksää toimintaterapeuttia ja haastatteluissa selvitettiin toimintaterapeuttien haastattelukäytäntöjä, vanhemman haastattelun sisältöä, sekä toiveita ja ehdotuksia päivitettyä haastattelurunkoa ajatellen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan analyysimenetelmän keinoin.
Toimintaterapeuttien tämänhetkisissä vanhemman haastattelukäytänteissä oli havaittavissa vaihtelevuutta riippuen toimintaterapeutin yksilöllisistä tottumuksista ja työskentelykontekstista. Tärkeimpinä osa-alueina vanhemman haastattelussa näyttäytyivät nuoren itsestä huolehtimisen, kotielämän, koulunkäynnin, levon, vapaa-ajan ja sosiaalisten suhteiden sujumisen selvittäminen. Esiin nousi myös nuoren toimintakyvyn muutoksen sekä päivittäisissä toimissa tarvittavan tuen määrän selvittäminen. Opinnäytetyön tuotoksena laadittiin ajantasainen haastattelurunko haastattelutuloksia, COPE-mallia sekä tutkimustietoa yhdistäen. Tuotos nimettiin nuoren lähiaikuisen haastatteluksi.
Tuotos vastasi prosessin alussa asetettuja tavoitteita ja on ammattialan sekä nuoren kannalta merkityksellinen, sillä tuotos on luotu teorialla perustellen sekä toimintaterapeuttien kliinistä kokemusta hyödyntäen. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään tässä opinnäytetyössä luodun päivitetyn haastattelurungon käytettävyyden koettelua käytännössä toimintaterapeutin, nuoren sekä vanhemman näkökulmasta.