Varhaiskasvatuksen kieli- ja kultuuriopettajat lasten osallisuutta edistämässä

Abstract

Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä varhaiskasvatuksessa kasvaa koko ajan. Näin ollen myös kieli- ja kulttuuritietoisuuden tarve kasvaa. Tähän on vastattu joissakin kunnissa palkkaamalla kieli- ja kulttuuriopettajia. Toinen tärkeä, ajankohtainen teema varhaiskasvatuksessa on lasten osallisuus ja sen lisääminen Opinnäytetyössä yhdistettiin nämä kaksi tärkeää asiaa.

Opinnäytetyössä selvitettiin Espoon varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettajien työnkuvaa, ja tutkittiin, kuinka he työssään edistävät lasten osallisuutta. Opinnäytetyössä käytettiin Shierin osallisuuden teoriaa. Opinnäytetyön tuloksia verrattiin myös muihin osallisuudesta tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuskysymys oli mikä on kieli- ja kulttuuriopettajien työnkuva ja, miten he työssään tukevat lasten osallisuutta. Opinnäytetyö tehtiin laadullisen, kvalitatiivisen tutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Opinnäytetyössä haastateltiin Espoon varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettajia, heidän työstään yleisesti sekä etenkin osallisuuden edistämisen näkökulmasta.

Opinnäytetyön tuloksista selvisi että kieli- ja kulttuuriopettajien työ on monipuolista. Se on ensisijaisesti maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen kehittymisen tukemista ja seuraamista Kieli- ja kulttuuriopettajien työ on myös muiden kasvattajien tukemista ja ohjausta kieli- ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa. Kieli- ja kulttuuriopettajat mallintavat erilaisia kielen kehityksen ja osallisuutta lisäävien menetelmien käyttöä muille kasvattajille. Lasten osallisuutta he tukevat läsnäolemalla, havainnoimalla, sensitiivisesti vastaten lasten aloitteisiin sekä yhdessä tehden. Pienryhmätyöskentelyn tärkeyttä maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa työskennellessä korostettiin. Se tukee heidän osallisuuttaan. Tärkeää on saada jokaisen lapsen ääni kuuluviin. Lasten kielitaitoa ja osallisuutta edistetään sanoittamalla sekä erilaisia kommunikaatiokeinoja kuten kuvia ja nonverbaalista viestintää hyödyntäen. Kieli- ja kulttuuriopettajien työ nähtiin syrjintää ehkäisevänä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä lisäävänä.

Kieli- ja kulttuuritietoisuus sekä osallisuus ja sen tukeminen ovat tärkeä osa jokaisen varhaiskasvattajan osaamista. Näin ollen opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työelämässä. Jatkossa voisi tutkia muun muassa muiden kasvattajien kokemuksia kieli- ja kulttuuriopettajien työstä sekä katsomuskasvatusta varhaiskasvatuksessa. Kieli- ja kulttuuriopettajien työ avoimessa varhaiskasvatuksessa olisi kiintoisa aihe tutkia ja kehittää.