Case Yritys X:n työhyvinvoinnin johtamisen kehittämissuunnitelma
Tolvanen, Päivi; Tolvanen, Päivi (2020)
Tolvanen, Päivi
Tolvanen, Päivi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005087978
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005087978
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toimeksiantaja yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin nykytila ja saada henkilökunnalta avoimien kysymysten kautta palautetta ja ajatuksia työhyvinvoinnin kehityskohteiksi. Tavoitteena oli kyselyiden avulla löytää ne puutteellisen työhyvinvoinnin osa-alueet, joihin panostamalla kohdeyritys voisi vaikuttaa työhyvinvoinnin johtamisen kautta sekä tuottavuuteen että kannattavuuteen. Tässä opinnäytetyössä ei haettu vastauksia työterveyden ja työturvallisuuden vaikutuksista työhyvinvointiin, sillä kohdeyritys oli jo aloittanut näiden kahden osa-alueen koulutukset ja yhteistyön tiivistämisen sidosryhmien kanssa. Tuloksekas työhyvinvoinnin kehittäminen johtamisen kautta vaatii työhyvinvointityön sisällyttämistä yrityksen strategiaan. Tässä opinnäytetyössä tätä käydään läpi työhyvinvoinnin strategisen johtamisen prosessin kautta.
Tutkimusotteena käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Kahden eri kyselyn avulla selvitettiin sekä koko henkilöstön työhyvinvoinnin tila että esimiesten arvio siitä, kuinka yritystä esimiesten mielestä johdetaan. Molemmissa kyselyissä käytettiin toimeksiantajan vaatimuksesta Yritys X:n yhteistyökumppanin työkykyjohtamisen palvelusta saatavia Feelback Oy:n valmiita kyselyitä aiheista Työhyvinvointi ja Esimiestyöarvio. Molemmat tutkimukset tehtiin kokonaistutkimuksena, jolloin perusjoukko työhyvinvointikyselyssä oli 733 henkilöä ja esimiestyöarviossa 85 henkilöä. Vastausprosentti työhyvinvointikyselyssä oli 51 % ja esimiestyöarviossa 83 %. Saatuja tuloksia analysoitiin keskiarvoilla, keskihajonnoilla sekä vastausvaihtoehtojen prosentuaalisina osuuksina. Kyselyiden avulla löytyi kolme työhyvinvoinnin osa-aluetta: johtaminen, työn hallinta ja osaamisen kehittäminen. Näiden kolmen puutteellisen työhyvinvoinnin osa-alueen osalta laadittiin kehittämissuunnitelma, johon määriteltiin tavoitteet ja mittarit sekä keinot, joilla tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Kohdeyrityksessä ei ole tehty yhtä kattavaa kyselyä aikaisemmin, joten tässä opinnäytetyössä analysoidut tulokset muodostavat vertailupohjan tulevaisuuteen. Suosituksena onkin tutkimuksen uusiminen säännöllisesti, jotta tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan seurata ja reagoida muutoksiin työhyvinvoinnin tilassa.
Tutkimusotteena käytettiin kvantitatiivista menetelmää. Kahden eri kyselyn avulla selvitettiin sekä koko henkilöstön työhyvinvoinnin tila että esimiesten arvio siitä, kuinka yritystä esimiesten mielestä johdetaan. Molemmissa kyselyissä käytettiin toimeksiantajan vaatimuksesta Yritys X:n yhteistyökumppanin työkykyjohtamisen palvelusta saatavia Feelback Oy:n valmiita kyselyitä aiheista Työhyvinvointi ja Esimiestyöarvio. Molemmat tutkimukset tehtiin kokonaistutkimuksena, jolloin perusjoukko työhyvinvointikyselyssä oli 733 henkilöä ja esimiestyöarviossa 85 henkilöä. Vastausprosentti työhyvinvointikyselyssä oli 51 % ja esimiestyöarviossa 83 %. Saatuja tuloksia analysoitiin keskiarvoilla, keskihajonnoilla sekä vastausvaihtoehtojen prosentuaalisina osuuksina. Kyselyiden avulla löytyi kolme työhyvinvoinnin osa-aluetta: johtaminen, työn hallinta ja osaamisen kehittäminen. Näiden kolmen puutteellisen työhyvinvoinnin osa-alueen osalta laadittiin kehittämissuunnitelma, johon määriteltiin tavoitteet ja mittarit sekä keinot, joilla tavoitteet on mahdollista saavuttaa.
Kohdeyrityksessä ei ole tehty yhtä kattavaa kyselyä aikaisemmin, joten tässä opinnäytetyössä analysoidut tulokset muodostavat vertailupohjan tulevaisuuteen. Suosituksena onkin tutkimuksen uusiminen säännöllisesti, jotta tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan seurata ja reagoida muutoksiin työhyvinvoinnin tilassa.