"Kun siitä puhuu, niin ehkä hän sitten ymmärtää, että hänellä onkin ongelma": Espoon mielenterveys- ja päihdeklinikan työntekijöiden kokemuksia mini-intervention käytöstä
Kaurinkoski, Isa (2020)
Kaurinkoski, Isa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005087966
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005087966
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia päihteiden käytön puheeksiottoa sekä mini-intervention käyttöä Espoon mielenterveys- ja päihdeklinikalla. Päihteiden käyttö voi aiheuttaa ja pahentaa monia sairauksia. Mini-interventio eli päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen ja siihen suhteutettu neuvonta on yksi tehokas ja suositeltu terveyden edistämisen keino. Mini-intervention käytöstä Suomessa ei ole riittävästi tietoa, koska kirjaamistiedot ovat puutteellisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa työntekijöiden kokemuksista liittyen puheeksiottoon ja mini-intervention käyttöön. Työntekijöiden kuvaamaa kokemuksellista tietoa verrattiin potilastietojärjestelmän rekisteritietoon. Tämän tutkimuksen yhteistyökumppanina toimi Espoon kaupunki sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Työntekijöiden (n=6) kokemuksista kerättiin tietoa teemahaastatteluilla. Osallistuminen oli vapaaehtoista. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Potilastietojärjestelmän rekisteritieto pyydettiin rekisterinpitäjältä. Mittareiksi valittiin tilastoidut AUDIT-kyselyt, mini-interventiot ja asiakkaiden kokonaislukumäärä avovastaanottotyön toimipaikoissa vuodelta 2019.
Rekisteritietojen mukaan mini-intervention käyttöä ei tilastoitu. AUDIT-kyselyä käytettiin 21,3%:ssa kaikista asiakaskontakteista. Toimipaikkojen välillä oli eroja tehdyissä AUDIT-kyselyissä. Työntekijät kokivat asiakkaan päihteiden käytön puheeksioton helpoksi ja sitä tuki tietyt työtavat. He kertoivat ottavansa päihteet pääsääntöisesti kaikkien asiakkaiden kanssa puheeksi. Puheeksiottamista vaikeutti ajoittain työntekijän virheelliset olettamukset asiakkaasta ja työntekijän omat aiemmat kokemukset asiakkaan reaktiosta. Mini-interventio oli suurimmalle osalle työntekijöistä menetelmänä tuttu, ja sen käyttö oli omaksuttu osaksi työtä, mutta he eivät välttämättä tienneet toteuttavansa juuri mini-interventiota. Työntekijät kertoivat, että käyttöä vaikeutti yhtenäisten selkeiden ohjeiden puute, asiakkaan torjuva asenne sekä ajan puute. Työntekijät kokivat asiakkaan tilanteen olevan tärkeässä asemassa mini-intervention toteuttamisen kannalta. He kertoivat, että mini-interventio on sekä asiakkaan että kansanterveyden kannalta merkityksellistä työtä.
Tutkimustulokset osoittavat, että mini-intervention käyttöä ei tilastoida. Tieto menetelmän käytöstä ei tavoita THL: a. Päihteiden käytön puheeksiotto ja mini-interventio koettiin tärkeäksi ja luonnolliseksi osaksi työtä, josta on hyötyä. Puheeksiotolla asiakkaalle annetaan lupa puhua aiheesta, ja keskustelun avulla asiakkaassa saattaa herätä muutoshalukkuus. Selkeät ohjeet, yhtenäiset käytännöt, huolellinen kirjaaminen ja koulutuksen tarjoaminen varmistaisivat palvelujen tasalaatuisuuden sekä mini-intervention toteuttamisen edellytykset.
Työntekijöiden (n=6) kokemuksista kerättiin tietoa teemahaastatteluilla. Osallistuminen oli vapaaehtoista. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla. Potilastietojärjestelmän rekisteritieto pyydettiin rekisterinpitäjältä. Mittareiksi valittiin tilastoidut AUDIT-kyselyt, mini-interventiot ja asiakkaiden kokonaislukumäärä avovastaanottotyön toimipaikoissa vuodelta 2019.
Rekisteritietojen mukaan mini-intervention käyttöä ei tilastoitu. AUDIT-kyselyä käytettiin 21,3%:ssa kaikista asiakaskontakteista. Toimipaikkojen välillä oli eroja tehdyissä AUDIT-kyselyissä. Työntekijät kokivat asiakkaan päihteiden käytön puheeksioton helpoksi ja sitä tuki tietyt työtavat. He kertoivat ottavansa päihteet pääsääntöisesti kaikkien asiakkaiden kanssa puheeksi. Puheeksiottamista vaikeutti ajoittain työntekijän virheelliset olettamukset asiakkaasta ja työntekijän omat aiemmat kokemukset asiakkaan reaktiosta. Mini-interventio oli suurimmalle osalle työntekijöistä menetelmänä tuttu, ja sen käyttö oli omaksuttu osaksi työtä, mutta he eivät välttämättä tienneet toteuttavansa juuri mini-interventiota. Työntekijät kertoivat, että käyttöä vaikeutti yhtenäisten selkeiden ohjeiden puute, asiakkaan torjuva asenne sekä ajan puute. Työntekijät kokivat asiakkaan tilanteen olevan tärkeässä asemassa mini-intervention toteuttamisen kannalta. He kertoivat, että mini-interventio on sekä asiakkaan että kansanterveyden kannalta merkityksellistä työtä.
Tutkimustulokset osoittavat, että mini-intervention käyttöä ei tilastoida. Tieto menetelmän käytöstä ei tavoita THL: a. Päihteiden käytön puheeksiotto ja mini-interventio koettiin tärkeäksi ja luonnolliseksi osaksi työtä, josta on hyötyä. Puheeksiotolla asiakkaalle annetaan lupa puhua aiheesta, ja keskustelun avulla asiakkaassa saattaa herätä muutoshalukkuus. Selkeät ohjeet, yhtenäiset käytännöt, huolellinen kirjaaminen ja koulutuksen tarjoaminen varmistaisivat palvelujen tasalaatuisuuden sekä mini-intervention toteuttamisen edellytykset.