Kansantanssin harrastustoiminnan sukupuolittuneet käytänteet
Kantelinen, Emma (2020)
Kantelinen, Emma
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005088062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005088062
Tiivistelmä
Tutkin opinnäytetyössäni kansantanssin harrastustoiminnassa esiintyviä, sukupuolta tuottavia käytänteitä. Olen kiinnostunut tarkastelemaan sitä, miten heteronormatiivisuuteen perustuva kansantanssi ja sen tuottamat sukupuoliroolit näkyvät ja määrittävät arkisia harjoitustilanteita. Tarkoituksenani on selvittää, millä keinoilla harjoitustilanteissa tuotetaan sukupuolta sekä kuinka kansantanssin stereotyyppisiä sukupuolirooleja toisinnetaan ja kuinka niitä vastaavasti haastetaan.
Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänäni toimii osallistumaton havainnointi. Aineistonani on 15–20-vuotiaiden nuorten kansantanssiryhmä, jonka harjoituksia havainnoin kaksi kertaa. Tutkimukseni tietoperustan ensimmäisessä osassa avaan suomalaisen kansantanssin taustaa sekä sitä, mihin kansantanssin piirissä esiintyvät käsitykset sukupuolesta pohjautuvat. Toisessa osassa avaan sukupuolen performatiivista luonnetta, heteronormatiivisuuden käsitettä ja sukupuolijärjestelmän rakentumista, joihin peilaan aineistoani.
Tutkimukseni mukaan sukupuolta tuotetaan valituilla harjoituksen sisällöillä eli tanssiaineksella, joka tarkoittaa harjoitteita, tanssisarjoja ja koreografiaa. Sukupuolta tuottavat myös ohjaamisen käytänteet sekä harjoitustilanteeseen osallistuvien subjektiiviset performanssit. Kansantanssin stereotyyppisiä sukupuolirooleja toisintavat perinteisen kansantanssin heteronormatiivisiin sukupuolirooleihin asettuminen, ohjaajien sukupuolta ja seksuaalisuutta tuottavat diskurssit sekä heteronormatiivisuutta tuottavat subjektiiviset performanssit. Stereotyyppisiä sukupuolirooleja haastavat taas ohjaamisessa yksilöllisyyden korostaminen ja sukupuoliroolien toisintoistaminen. Tanssijoiden subjektiivisissa performansseissa sukupuolirooleja haastaa niiden väärintoistaminen kyseenalaistavien ja stereotyyppisiä rooleja vastustavien performanssien kautta. Vastuu stereotypioiden purkamisesta on kansantanssikentän instituutioissa sekä opettajien ja ohjaajien työssä. On tärkeää kiinnittää huomiota sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen, jotta kansantanssin harrastustoiminta näyttäytyisi mahdollisena ja saavutettavana kaikille.
Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänäni toimii osallistumaton havainnointi. Aineistonani on 15–20-vuotiaiden nuorten kansantanssiryhmä, jonka harjoituksia havainnoin kaksi kertaa. Tutkimukseni tietoperustan ensimmäisessä osassa avaan suomalaisen kansantanssin taustaa sekä sitä, mihin kansantanssin piirissä esiintyvät käsitykset sukupuolesta pohjautuvat. Toisessa osassa avaan sukupuolen performatiivista luonnetta, heteronormatiivisuuden käsitettä ja sukupuolijärjestelmän rakentumista, joihin peilaan aineistoani.
Tutkimukseni mukaan sukupuolta tuotetaan valituilla harjoituksen sisällöillä eli tanssiaineksella, joka tarkoittaa harjoitteita, tanssisarjoja ja koreografiaa. Sukupuolta tuottavat myös ohjaamisen käytänteet sekä harjoitustilanteeseen osallistuvien subjektiiviset performanssit. Kansantanssin stereotyyppisiä sukupuolirooleja toisintavat perinteisen kansantanssin heteronormatiivisiin sukupuolirooleihin asettuminen, ohjaajien sukupuolta ja seksuaalisuutta tuottavat diskurssit sekä heteronormatiivisuutta tuottavat subjektiiviset performanssit. Stereotyyppisiä sukupuolirooleja haastavat taas ohjaamisessa yksilöllisyyden korostaminen ja sukupuoliroolien toisintoistaminen. Tanssijoiden subjektiivisissa performansseissa sukupuolirooleja haastaa niiden väärintoistaminen kyseenalaistavien ja stereotyyppisiä rooleja vastustavien performanssien kautta. Vastuu stereotypioiden purkamisesta on kansantanssikentän instituutioissa sekä opettajien ja ohjaajien työssä. On tärkeää kiinnittää huomiota sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen, jotta kansantanssin harrastustoiminta näyttäytyisi mahdollisena ja saavutettavana kaikille.