Hoitohenkilökunnan kokemukset digihoitopolusta lapsettomuuspotilaan hoidossa
Rinnekangas-Lehtonen, Lotta (2020)
Rinnekangas-Lehtonen, Lotta
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077816
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005077816
Tiivistelmä
Tavoitteena on selvittää, mitä vaikutusta lisääntymislääketieteen yksikössä käytössä olevalla digihoitopolulla on ollut hoitotyöhön, hoitajien ajankäyttöön, heidän työnkuvaansa ja minkälaisia kehittämisehdotuksia heillä on esittää. Tavoitteena on tuottaa tietoa lapsettomuuteen erikoistuneen yksikön toiminnan kehittämisen tueksi ja myös näin kehittää yksikön toimintaa. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta lisääntymislääketieteen kätilöä. Haastattelut suoritettiin teemahaastattelulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että digihoitopolku on tuottanut paljon muutoksia hoitotyöhön. Hoitotyön prosessien suoraviivaistaminen ja työn ohjautuminen suoraan oikealle henkilölle ovat hoitajien mielestä keskeisimmät muutokset. Hoitotyön digitalisoituminen nähdään toisena muutoksena; hoitajien vastaanotoilla ja puhelimessa tapahtuva hoitotyö on lähes kokonaan siirtynyt digitaaliseen muotoon, joka on osin helpottanut, mutta samalla myös tuonut kuormitusta hoitajien työhön. Eri järjestelmien päällekkäisyys ja niiden tuoma lisätyö koetaan selkeästi kuormittavana tekijänä.
Digihoitopolku on nopeuttanut työtä monilta osin. Työn ohjautuminen suoraan oikealle henkilöllä, valmiiden ohjeiden liittäminen ja aikojen antaminen suoraan digihoitopolulle ovat nopeuttaneet työtä. Digihoitopolun vaikutus hidastavana tekijänä liittyy järjestelmän tietoteknisiin ominaisuuksiin, silloin kun ne aiheutuvat ohjelman hidastelusta tai kaatumisista.
Jatkokehittämisessä hoitajat toivovat järjestelmien yhteensovittamista. Kehittämisen kohteena on myös jatkossa toimintojen virtaviivaistaminen sekä toimintojen asettelu helposti löydettäväksi. Tietotekniset haasteet tai sopivien teknisten järjestelmien puuttuminen vaikuttavat suuresti työskentelyyn asiakasrajapinnassa, johon toivotaan vahvistusta. Hoitajat toivovat, että jatkossa myös muita potilasryhmiä lisättäisiin digihoitopolun piiriin ja että kielivalikoimaa laajennettaisiin.
Tuloksista ilmeni, että digihoitopolku on tuottanut paljon muutoksia hoitotyöhön. Hoitotyön prosessien suoraviivaistaminen ja työn ohjautuminen suoraan oikealle henkilölle ovat hoitajien mielestä keskeisimmät muutokset. Hoitotyön digitalisoituminen nähdään toisena muutoksena; hoitajien vastaanotoilla ja puhelimessa tapahtuva hoitotyö on lähes kokonaan siirtynyt digitaaliseen muotoon, joka on osin helpottanut, mutta samalla myös tuonut kuormitusta hoitajien työhön. Eri järjestelmien päällekkäisyys ja niiden tuoma lisätyö koetaan selkeästi kuormittavana tekijänä.
Digihoitopolku on nopeuttanut työtä monilta osin. Työn ohjautuminen suoraan oikealle henkilöllä, valmiiden ohjeiden liittäminen ja aikojen antaminen suoraan digihoitopolulle ovat nopeuttaneet työtä. Digihoitopolun vaikutus hidastavana tekijänä liittyy järjestelmän tietoteknisiin ominaisuuksiin, silloin kun ne aiheutuvat ohjelman hidastelusta tai kaatumisista.
Jatkokehittämisessä hoitajat toivovat järjestelmien yhteensovittamista. Kehittämisen kohteena on myös jatkossa toimintojen virtaviivaistaminen sekä toimintojen asettelu helposti löydettäväksi. Tietotekniset haasteet tai sopivien teknisten järjestelmien puuttuminen vaikuttavat suuresti työskentelyyn asiakasrajapinnassa, johon toivotaan vahvistusta. Hoitajat toivovat, että jatkossa myös muita potilasryhmiä lisättäisiin digihoitopolun piiriin ja että kielivalikoimaa laajennettaisiin.