Vanhempien kokemuksia terveydenhoitajan antamasta tuesta lasten unihäiriöissä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tukea vanhemmat olivat saaneet ja minkälaista tukea he olisivat halunneet saada lastensa unihäiriöissä lastenneuvolan terveydenhoitajalta. Samalla selvitettiin, miten lasten unihäiriöt olivat vaikuttaneet vanhemmuuteen ja perheeseen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselykaavakkeilla keväällä 2011 unihäiriöisten lasten vanhemmilta (N=20). Tutkimus toteutettiin neljän eri paikkakunnan lastenneuvoloissa. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Kysymykset olivat avoimia ja suljettuja. Avoimet kysymykset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja suljetut Excel-ohjelmalla. Vanhempien kokemukset terveydenhoitajan antamasta tuesta olivat pääasiassa positiivisia (n=15). Vanhemmat olivat saaneet riittävästi apua ja tukea lapsensa unihäiriön käsittelyssä ja he olivat saaneet tukea oikeaan aikaan. Vain muutama vanhempi (n=6) olisi halunnut saada jonkinlaista lisätukea, kuten esimerkiksi kirjallista tukea tai konkreettisia käytännön neuvoja. Melkein kaikki (n=19) tutkimukseen osallistuneet vanhemmat olivat ottaneet itse puheeksi lapsensa unihäiriön, ja asian esille tuominen koettiin suurimmaksi osaksi erittäin helpoksi (n= 15). Tutkimukseen osallistuneista vanhemmista yli puolet (n=12) mainitsi lasten unihäiriöiden haittaavan perhe-elämää. Väsymyksen koettiin hankaloittavan perhe-elämää ja vanhemmuutta. Väsymys aiheutti jaksamattomuutta arjen pyörityksessä, erimielisyyttä vanhempien kesken sekä hermojen kiristymistä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suurin osa tutkimukseen osallistuneista vastaajista oli tyytyväisiä terveydenhoitajan antamaan tukeen eikä lapsen unihäiriön puheeksi ottamista koettu yleisesti ottaen vaikeana.

The purpose of this bachelor’s thesis was to find out what kind of support related to sleeping disorders the parents had received and what kind of support they would have wanted to have from the public health nurse in the child health center. A further purpose was to find out how the sleeping disorders have affected the parenthood and the family. The research material was collected among the parents of children with sleeping disorders with questionnaires in spring 2011 (N = 20). The research was carried out in child health centers in four different places. The research was qualitative. The questions were open ended and closed. The open ended questions were analyzed with inductive content analysis and the closed questions with Excel program. The experiences of the parents were mainly positive (n = 15). The parents had received sufficiently help and support and the timing was right. Only a few parents (n = 6) would have wanted to have some extra support e.g. in written form or some concrete practical advice. Almost all (n = 19) parents had brought up the topic themselves and that was mostly experienced to be very easy (n = 15). Over a half (n = 12) of the parents mentioned that the sleeping disorders had a negative effect on parenthood and family life. Also being tired had a negative influence. Tiredness caused incapability of doing the everyday chores, disagreements between the parents as well as nervousness. The results indicate that most of the participants were satisfied with the support given by the public health nurses. The participants did not either feel it to be difficult in general to start talking about the sleeping disorder of the child.