Rytmihäiriöpotilaan digihoitopolun kehittäminen Oulun yliopistollisen sairaalan Kardiologian osastolla

Abstract

Digitalisaatio muuttaa maailmaa ja terveydenhuoltoa tuomalla uusia mahdollisuuksia ja palveluja potilaille. Digitaalisilla palveluilla tavoitellaan tehokkuutta, vaikuttavuutta sekä palveluiden tuottamaa lisäarvoa potilaalle. Virtuaalisairaala 2.0 on yliopistosairaaloiden yhteishanke, jonka pohjalta syntyi Terveyskyla.fi -verkkoportaali. Terveyskylässä on koko väestölle suunnatut yleiset sivustot sekä tietyille potilasryhmille suunnattuja digitaalisia hoitopolkuja, jotka kytkeytyvät hoitoon tai toimenpiteisiin. Digitaaliset hoitopolut muuttavat myös perinteisiä potilasohjauskäytäntöjä ja mahdollistavat potilaan aktiivisen osallistumisen omaan hoitoonsa.

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana oli Oulun yliopistollisen sairaalan Kardiologian osasto. Kehittämistyön tarkoituksena oli kehittää rytmihäiriötoimenpiteeseen tulevan potilaan ohjausmateriaalia potilaslähtöisesti. Ohjausmateriaali tuli terveyskyla.fi -verkkoportaaliin, digihoitopolulle, joka on uusi ohjaustapa rytmihäiriöpotilaille. Kehittämistyön tavoitteena oli parantaa tutkimukseen tulevan rytmihäiriöpotilaan tiedonsaantia tulevasta toimenpiteestä sekä tasalaatuistaa potilaiden ohjausta.

Kehittämistutkimuksessa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä laadullista tutkimusotetta käyttäen. Tutkimusvaiheen tarkoituksena oli kuvailla rytmihäiriötoimenpiteessä käyneiden potilaiden kokemuksia saamastaan ohjauksesta sekä heidän tarpeitansa ja odotuksiansa tulevan digihoitopolun sisällön suhteen. Tutkimusvaiheen aineisto kerättiin kaksiosaisella teemahaastattelulla. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Kehittämisvaiheessa alustavaa digihoitopolkua muokattiin tutkimustulosten pohjalta, jonka jälkeen testattiin testiryhmän avulla. Testiryhmä koostui rytmihäiriötoimenpiteessä käyneistä potilaista ja Kardiologian osaston ja Medisiinisen päiväsairaalan hoitohenkilökunnasta. Testiryhmän palaute ja kehittämisideat kerättiin työpajatyöskentelynä. Työpajatyöskentely äänitettiin ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, jonka jälkeen digihoitopolun materiaali muokattiin lopulliseen muotoon.

Kehittämistyön tuloksena tuotettiin Rytmihäiriöpotilaan digihoitopolun sisältö. Potilaslähtöinen digihoitopolun kehittäminen tapahtui kahdessa vaiheessa. Polun lopullista sisältöä ei arvioida tämän opinnäytetyön puitteissa, vaan se tapahtuu myöhemmin pilottivaiheessa. Kiinnostava jatkotutkimusaihe olisi potilaiden kokemukset digihoitopolun käyttämisestä ja kuinka he ovat kokeneet uuden tyyppisen ohjauksen. Tutkimusaineistoa voisi kerätä myös hoitohenkilökunnalta, kuinka he ovat kokeneet digihoitopolkua käyttäneiden potilaiden ohjauksen.