Työpäiväkirjaan perustuva opinnäytetyö nuoren ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuasiantuntijan työstä Kelan itäisessä vakuutuspiirissä
Partanen, Mirja (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128607
Tiivistelmä
Nuoren ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos astui voimaan 1.1.2019. Nuoren ammatillinen kuntoutus on suunnattu 16–29-vuotiaille nuorille, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Nuoren ammatillinen kuntoutus mahdollistaa kuntoutukseen hakeutumisen haastattelun perusteella, ilman lääkärinlausuntoa. Lakimuutos mahdollisti Kelassa työskenteleville ratkaisutyöntekijöille uudenlaisen tavan tehdä työtä, ja sen myötä myös uudenlaisia haasteita työn tekemiseen.
Opinnäytetyössäni tutkin nuoren ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuasiantuntijan työtä Kelan itäisessä vakuutuspiirissä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ratkaisuasiantuntijan työstä. Tarkoituksena oli selvittää päiväkirjamaisen toteutuksen avulla, mitä nuoren ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuasiantuntijan työ pitää sisällään ja millaisia kehittämistarpeita työn tekemisessä nousee esille. Toteutin opinnäytetyöni laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusmateriaalina toimi kirjoittamani työpäiväkirja. Kirjoitin työpäiväkirjaa yhteensä yhdeksän viikon ajan vuonna 2019, joista ensimmäiset seitsemän viikkoa ennen kesälomaani viikoilla 22–28 ja loput kaksi viikkoa kesälomani jälkeen viikoilla 33–34. Tutkimusmateriaalin analysoin aineistolähtöisesti sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimus osoitti, että nuoren ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuasiantuntijan työ on monipuolista. Siihen sisältyy paljon yhteydenpitoa nuoriin sekä Kelan ulkoisiin ja sisäisiin yhteistyötahoihin. Työ on vastuullista ja sisältää palveluohjauksen elementtejä nuoren tilanteesta riippuen. Työ on jatkuvaa oppimista, joten koulutuksiin ja erilaisiin palavereihin osallistuminen on olennainen osa työtä. Työhön kuuluu myös päätöksenteko sekä nuoren jatko-ohjaus kuntoutuksen päättyessä. Yhdenvertaisuutta tuloksien osalta on löydettävissä Kelan julkaisemassa Miettinen ym. tutkimuksessa ”Apu on ollut mittaamattoman arvokasta” Kelan nuorten ammatillisen kuntoutuksen uusi NUOTTI-valmennus ja suullisen hakemisen malli.
Työn muutoksen myötä nousi esiin kehittämistarpeita työtavoissa. Eritysesti työn ohjautumiseen, ajankäyttöön ja työn keskeytymiseen liittyvät teemat tulivat esiin. Tämä toi mukanaan myös työhyvinvointiin liittyvän näkökulman. Työn muutos ja ajankäyttöön liittyvät haasteet voivat aiheuttaa työssä kuormittumista. Samankaltaisia tuloksia on esitetty myös Työterveyslaitoksen tutkimuksessa AikaJärjestys asiantuntijatyössä.
Kokonaisuudessaan opinnäytetyöni toi esille laaja-alaisen ja jatkuvassa muutoksessa olevan ratkaisuasiantuntijan työn, jossa kohdataan monenlaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria. Työnantaja voi tulevaisuudessa lähteä jatkotyöstämään esille nousseita kehittämiskohteita kuten työhyvinvoinnin tukeminen.
Opinnäytetyössäni tutkin nuoren ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuasiantuntijan työtä Kelan itäisessä vakuutuspiirissä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ratkaisuasiantuntijan työstä. Tarkoituksena oli selvittää päiväkirjamaisen toteutuksen avulla, mitä nuoren ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuasiantuntijan työ pitää sisällään ja millaisia kehittämistarpeita työn tekemisessä nousee esille. Toteutin opinnäytetyöni laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusmateriaalina toimi kirjoittamani työpäiväkirja. Kirjoitin työpäiväkirjaa yhteensä yhdeksän viikon ajan vuonna 2019, joista ensimmäiset seitsemän viikkoa ennen kesälomaani viikoilla 22–28 ja loput kaksi viikkoa kesälomani jälkeen viikoilla 33–34. Tutkimusmateriaalin analysoin aineistolähtöisesti sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tutkimus osoitti, että nuoren ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuasiantuntijan työ on monipuolista. Siihen sisältyy paljon yhteydenpitoa nuoriin sekä Kelan ulkoisiin ja sisäisiin yhteistyötahoihin. Työ on vastuullista ja sisältää palveluohjauksen elementtejä nuoren tilanteesta riippuen. Työ on jatkuvaa oppimista, joten koulutuksiin ja erilaisiin palavereihin osallistuminen on olennainen osa työtä. Työhön kuuluu myös päätöksenteko sekä nuoren jatko-ohjaus kuntoutuksen päättyessä. Yhdenvertaisuutta tuloksien osalta on löydettävissä Kelan julkaisemassa Miettinen ym. tutkimuksessa ”Apu on ollut mittaamattoman arvokasta” Kelan nuorten ammatillisen kuntoutuksen uusi NUOTTI-valmennus ja suullisen hakemisen malli.
Työn muutoksen myötä nousi esiin kehittämistarpeita työtavoissa. Eritysesti työn ohjautumiseen, ajankäyttöön ja työn keskeytymiseen liittyvät teemat tulivat esiin. Tämä toi mukanaan myös työhyvinvointiin liittyvän näkökulman. Työn muutos ja ajankäyttöön liittyvät haasteet voivat aiheuttaa työssä kuormittumista. Samankaltaisia tuloksia on esitetty myös Työterveyslaitoksen tutkimuksessa AikaJärjestys asiantuntijatyössä.
Kokonaisuudessaan opinnäytetyöni toi esille laaja-alaisen ja jatkuvassa muutoksessa olevan ratkaisuasiantuntijan työn, jossa kohdataan monenlaisissa elämäntilanteissa olevia nuoria. Työnantaja voi tulevaisuudessa lähteä jatkotyöstämään esille nousseita kehittämiskohteita kuten työhyvinvoinnin tukeminen.