Lasten ja nuorten laulunopetus. Havaintoja äänenmuodostuksesta ja laulamisesta.
Korpi, Sanna (2020)
Korpi, Sanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128590
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128590
Tiivistelmä
Peruskoulujen laulunopetuksen taso on herättänyt huolta laulupedagogien keskuudessa. Laulupedagogien koulutus on reagoinut tähän ja on alettu ottaa lasten laulunopetusta yhdeksi koulutuksen opetussisällöksi. On oltu jo pitkään huolissaan siitä, oppivatko lapset terveellisistä äänenkäyttöä ja laulamista, jos peruskoulun opettajalla ei ole tarpeeksi pätevyyttä opettaa oikeaoppista äänenmuodostusta. Terveellisen äänenkäytön hallitsemiseen tulisi jo lapsesta saakka kiinnittää huomiota sekä saada opastusta erityisesti äänenmurroksen aikana.
Opinnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoitus on havainnoida lasten ja nuorten äänenmuodostusta sekä sitä, miten lasten laulaminen eroaa aikuisten laulamisesta. Ensimmäisessä luvussa tarkastelen pääpiirteitä ihmisäänen kehitysvaiheista, mitkä ovat ihmisen äänentuoton perusteet sekä miten lapsen ääni ja äänielimistö muuttuvat aikuiseksi kasvamisen aikana. Syvennyn myös terveellisen äänenkäytön tuottamiseen sekä miten vältetään ääniongelmien syntyminen. Toisessa luvussa esittelen tutkimuksia lasten ja nuorten laulamiseen liittyen. Kerron myös millainen on Suomen koulujen laulukulttuuri kansakoulusta tähän päivään saakka. Lopuksi esittelen pedagogisia ehdotuksia, mitä kannattaa huomioida lasten ja nuorten laulunopetuksessa.
Lasten ja nuorten äänenkäytön tulisi nojautua äänenmuodostuksen perusteisiin, hengitykseen ja luonnolliseen äänenkäyttöön. Lapsen ääni on aikuisen ääntä korkeampi, joten se tulee myös huomioida laulunopetuksessa. Nuorten opetuksessa tulee ottaa huomioon äänenmurroksen tuomat äänenkäytölliset haasteet, mutta ei ole nähty estettä lopettaa laulamista äänenmurroksen ajaksi. Murrosikäisen ääni tarvitsee myös äänenmuodostusharjoittelua äänimuutosten ylipääsemiseksi. Lasten ja nuorten kanssa ei kannata lähteä tavoitteellisesti hakemaan mitään tiettyä laulutekniikkaa, koska heidän äänensä eivät ole siihen valmiita. Nuoret aikuiset voivat alkaa paneutua halutessaan johonkin tiettyyn laulutekniikkaan, jos he ovat jo oppineet laulamisen perusteet.
Opinnäytetyöni on kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoitus on havainnoida lasten ja nuorten äänenmuodostusta sekä sitä, miten lasten laulaminen eroaa aikuisten laulamisesta. Ensimmäisessä luvussa tarkastelen pääpiirteitä ihmisäänen kehitysvaiheista, mitkä ovat ihmisen äänentuoton perusteet sekä miten lapsen ääni ja äänielimistö muuttuvat aikuiseksi kasvamisen aikana. Syvennyn myös terveellisen äänenkäytön tuottamiseen sekä miten vältetään ääniongelmien syntyminen. Toisessa luvussa esittelen tutkimuksia lasten ja nuorten laulamiseen liittyen. Kerron myös millainen on Suomen koulujen laulukulttuuri kansakoulusta tähän päivään saakka. Lopuksi esittelen pedagogisia ehdotuksia, mitä kannattaa huomioida lasten ja nuorten laulunopetuksessa.
Lasten ja nuorten äänenkäytön tulisi nojautua äänenmuodostuksen perusteisiin, hengitykseen ja luonnolliseen äänenkäyttöön. Lapsen ääni on aikuisen ääntä korkeampi, joten se tulee myös huomioida laulunopetuksessa. Nuorten opetuksessa tulee ottaa huomioon äänenmurroksen tuomat äänenkäytölliset haasteet, mutta ei ole nähty estettä lopettaa laulamista äänenmurroksen ajaksi. Murrosikäisen ääni tarvitsee myös äänenmuodostusharjoittelua äänimuutosten ylipääsemiseksi. Lasten ja nuorten kanssa ei kannata lähteä tavoitteellisesti hakemaan mitään tiettyä laulutekniikkaa, koska heidän äänensä eivät ole siihen valmiita. Nuoret aikuiset voivat alkaa paneutua halutessaan johonkin tiettyyn laulutekniikkaan, jos he ovat jo oppineet laulamisen perusteet.