Komponenttien jäjitettävyys
Huhtala, Suvi (2020)
Huhtala, Suvi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005128657
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää komponenttien jäljitettävyydelle tuotantoon soveltuva toimintatapa tuotteilla, joilla oli monitasoinen tuoterakenne ja jotka sisälsivät useita yksikön ulkopuolelta hankittuja elektroniikkaosia. Jäljitettävyys tuli saada toteutettua työn tilanneella yksiköllä, Enics Raahe oy:llä, jo käytössä olleilla järjestelmillä.
Tehtävä aloitettiin tutustumalla yrityksellä käytössä oleviin tuotantojärjestelmiin ja niiden toimintoihin. Tutustumista varten hankittiin käyttöoikeudet niihin järjestelmiin, joihin sitä ei aikaisemmin ollut. Uudet järjestelmät olivat käyttöliittymiltään erilaisia kuin mihin aikaisemmin oli totuttu, joten järjestelmillä tehtiin aluksi yksinkertaisia harjoituksia, jotta päästiin edes jonkinlaiseen ymmärrykseen siitä, miten tieto kulki niissä eri toimintojen välillä.
Kun järjestelmien toiminnot ja niiden rajoitteet olivat tiedossa, valittiin tuotannossa olevan tuote, jolla jäljitystä ryhdyttiin toteuttamaan. Tämän jälkeen rajattiin tuotteen materiaalirakenteilla olleet komponentit ja niiden jäljitettävyystasot, joista tehtiin kokonaiskuvaa selventävä kaavio.
Jäljitys toteutettiin annettuja järjestelmiä testaten sekä oikeiden valmistuneiden tuotteiden ja niiden komponenttien sarjanumeroita käyttäen. Lopulta onnistuttiin ratkaisemaan toimintatapa, millä jäljitettävyys saatiin toimimaan komponenttien vastaanotosta valmiin tuotteen toimitukseen asiakkaalle. Esimerkkinä olleesta tuotteesta tehtiin toimintaohje työn tilanneelle yritykselle, jota voitiin käyttää pohjana muiden tuotteiden jäljityksen ohjeistuksessa.
Jäljityksen toimimiseen tarvittiin useaa järjestelmää, joka ei ollut paras mahdollinen ratkaisu, mutta ilman uusia investointeja muutoin ei pystytty toimimaan. Tämä malli aiheuttaa paljon päällekkäistä työtä eri järjestelmissä, jonka kustannuksia olisi hyvä yrityksen jatkotoimenpiteenä tutkia tarkemmin ja tehdä sen perusteella johtopäätös, olisiko järjestelmä investointi järkevää lähivuosina.
Tehtävä aloitettiin tutustumalla yrityksellä käytössä oleviin tuotantojärjestelmiin ja niiden toimintoihin. Tutustumista varten hankittiin käyttöoikeudet niihin järjestelmiin, joihin sitä ei aikaisemmin ollut. Uudet järjestelmät olivat käyttöliittymiltään erilaisia kuin mihin aikaisemmin oli totuttu, joten järjestelmillä tehtiin aluksi yksinkertaisia harjoituksia, jotta päästiin edes jonkinlaiseen ymmärrykseen siitä, miten tieto kulki niissä eri toimintojen välillä.
Kun järjestelmien toiminnot ja niiden rajoitteet olivat tiedossa, valittiin tuotannossa olevan tuote, jolla jäljitystä ryhdyttiin toteuttamaan. Tämän jälkeen rajattiin tuotteen materiaalirakenteilla olleet komponentit ja niiden jäljitettävyystasot, joista tehtiin kokonaiskuvaa selventävä kaavio.
Jäljitys toteutettiin annettuja järjestelmiä testaten sekä oikeiden valmistuneiden tuotteiden ja niiden komponenttien sarjanumeroita käyttäen. Lopulta onnistuttiin ratkaisemaan toimintatapa, millä jäljitettävyys saatiin toimimaan komponenttien vastaanotosta valmiin tuotteen toimitukseen asiakkaalle. Esimerkkinä olleesta tuotteesta tehtiin toimintaohje työn tilanneelle yritykselle, jota voitiin käyttää pohjana muiden tuotteiden jäljityksen ohjeistuksessa.
Jäljityksen toimimiseen tarvittiin useaa järjestelmää, joka ei ollut paras mahdollinen ratkaisu, mutta ilman uusia investointeja muutoin ei pystytty toimimaan. Tämä malli aiheuttaa paljon päällekkäistä työtä eri järjestelmissä, jonka kustannuksia olisi hyvä yrityksen jatkotoimenpiteenä tutkia tarkemmin ja tehdä sen perusteella johtopäätös, olisiko järjestelmä investointi järkevää lähivuosina.