Opas kotihoidon asiakkaan hoidon tarpeen arviointiin
Kettukangas, Essi (2020)
Kettukangas, Essi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005149002
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli laatia vihkomuotoinen opas kotihoidon asiakkaan hoidon tarpeen arviointiin Rovaniemen kaupungin kotihoidon työntekijöille. Oppaan tavoitteena on auttaa ja selkeyttää asiakkaan hoidon tarpeen sekä voinnin arviointia, ohjata työntekijää arvioimaan asiakkaan peruselintoimintoja kattavasti sekä raportoimaan yhtenäisen menetelmän mukaisesti. Oppaan kohderyhmä ovat vastavalmistuneet sekä kotihoidon uudet työntekijät. Toimeksiantajana toimii Rovaniemen kaupungin kotiin annettavat palvelut.
Kotihoito tarkoittaa kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhdistelmää, jolla tuetaan asiakasta hänen tarpeidensa pohjalta selviytymään päivittäisissä toiminnoissa. Kotihoidossa asiakaskäynnit tehdään pääsääntöisesti itsenäisesti, minkä vuoksi sairaanhoitajan on tärkeää osata arvioida asiakkaan hoidon tarvetta ja vointia kokonaisvaltaisesti sekä raportoida siitä. Kotihoidon suurin asiakasryhmä Rovaniemen alueella ovat ikäihmiset, joilla usein on monia sairauksia. Erilaiset sairaudet ja niiden hoito luovat haasteita kotihoidon työntekijälle.
Toteutin opinnäytetyön toiminnallisena. Oppaan sisällön kokoamisen tueksi toteutin lomakekyselyn, jossa oli avoimia kysymyksiä koskien asiakkaan voinnin ja hoidon tarpeen arviointia sekä ISBAR-raportointimenetelmää. Lomake-kyselyyn vastasi yhteensä 13 kotihoidossa työskentelevää sairaanhoitajaa, terveydenhoitajaa ja lähihoitajaa. Vastaajat arvioivat asiakkaan vointia usein eri mittareilla ja havainnoimalla. ISBAR-raportointimenetelmää pidettiin hyvänä, mutta sitä ei juuri käytetä tai koeta tarpeelliseksi. Tiedonhaussa käytin luotettavia, ajantasaisia julkaisuja sekä muun muassa suomalaisia ja kansainvälisiä kirjallisuuskatsauksia.
Tuotoksena laadin oppaan asiakkaan hoidon tarpeen arviointiin Rovaniemen kaupungin kotihoidon työntekijöille. Opas sisältää tietoa ikääntymisen aiheuttamista muutoksista, yleistilaan vaikuttavista tekijöistä, peruselintoimintojen arvioinnista sekä raportoinnista.
Johtopäätökseni ovat, että usein kotihoidon asiakkaan hoidon tarpeen ja voinnin arviointia tehdään mittausten sekä havainnoinnin perusteella. Systemaattisia peruselintoimintojen tai raportoinnin menetelmiä ei juuri käytetä, minkä vuoksi oppaan sisältö on tarpeellinen. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, onko oppaan sisältö auttanut työntekijöitä asiakaan hoidon tarpeen arvioinnissa.
Avainsanat kotihoito, hoidon tarpeen arviointi, peruselintoiminnot, raportointi
Kotihoito tarkoittaa kotisairaanhoidon ja kotipalvelun yhdistelmää, jolla tuetaan asiakasta hänen tarpeidensa pohjalta selviytymään päivittäisissä toiminnoissa. Kotihoidossa asiakaskäynnit tehdään pääsääntöisesti itsenäisesti, minkä vuoksi sairaanhoitajan on tärkeää osata arvioida asiakkaan hoidon tarvetta ja vointia kokonaisvaltaisesti sekä raportoida siitä. Kotihoidon suurin asiakasryhmä Rovaniemen alueella ovat ikäihmiset, joilla usein on monia sairauksia. Erilaiset sairaudet ja niiden hoito luovat haasteita kotihoidon työntekijälle.
Toteutin opinnäytetyön toiminnallisena. Oppaan sisällön kokoamisen tueksi toteutin lomakekyselyn, jossa oli avoimia kysymyksiä koskien asiakkaan voinnin ja hoidon tarpeen arviointia sekä ISBAR-raportointimenetelmää. Lomake-kyselyyn vastasi yhteensä 13 kotihoidossa työskentelevää sairaanhoitajaa, terveydenhoitajaa ja lähihoitajaa. Vastaajat arvioivat asiakkaan vointia usein eri mittareilla ja havainnoimalla. ISBAR-raportointimenetelmää pidettiin hyvänä, mutta sitä ei juuri käytetä tai koeta tarpeelliseksi. Tiedonhaussa käytin luotettavia, ajantasaisia julkaisuja sekä muun muassa suomalaisia ja kansainvälisiä kirjallisuuskatsauksia.
Tuotoksena laadin oppaan asiakkaan hoidon tarpeen arviointiin Rovaniemen kaupungin kotihoidon työntekijöille. Opas sisältää tietoa ikääntymisen aiheuttamista muutoksista, yleistilaan vaikuttavista tekijöistä, peruselintoimintojen arvioinnista sekä raportoinnista.
Johtopäätökseni ovat, että usein kotihoidon asiakkaan hoidon tarpeen ja voinnin arviointia tehdään mittausten sekä havainnoinnin perusteella. Systemaattisia peruselintoimintojen tai raportoinnin menetelmiä ei juuri käytetä, minkä vuoksi oppaan sisältö on tarpeellinen. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, onko oppaan sisältö auttanut työntekijöitä asiakaan hoidon tarpeen arvioinnissa.
Avainsanat kotihoito, hoidon tarpeen arviointi, peruselintoiminnot, raportointi