Miten systeemiälynäkökulma näkyy Sopimusvuori ry:n Klubitaloissa?
Vainio, Kaisa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202005138888
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Sopimusvuori ry:n Klubitalojen henkilöstön systeemiälyn alkutilanne käyttämällä systeemiälyn itsearviointikyselyä. Tämän jälkeen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, voidaanko systeemiälykkyyttä kehittää pelillisesti systeemiälypelin avulla. Lopuksi systeemiälyn loppukartoitus tehtiin samalla systeemiälyn itsearviointikyselyllä uudestaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda tietoa, jonka pohjalta Sopimusvuori ry:n Klubitalot voivat kehittää toimintaansa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan systeemiteoria, oppiva organisaatio ja systeeminen ymmärrys, jotta systeemiälyn käsitettä ja sen kolmea taustalla vaikuttavaa teoriaa, systeemiajattelua, tunneälyä ja moniälykkyyttä, olisi helpompi ymmärtää. Systeemiäly voidaan jakaa kahdeksaan faktoriin, jotka ovat systeeminen havaitseminen, sanaton yhteys, positiivinen asenne, innostuva mieli, ajattelevaisuus, viisas toiminta, rakentavuus tiimissä ja aikaansaavuus. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään aikaisempaa tutkimustietoa sekä kuvausta opinnäytetyön toimintaympäristöstä. Toimintaympäristön kuvauksessa otetaan huomioon systeemiälynäkökulma.
Systeemiälyn itsearviointikyselyn alkukartoitukseen osallistui Sopimusvuori ry:n Klubitalojen 15 työntekijää. Heistä 12 osallistui pelisessioihin ja 10 vastasi loppukartoitukseen. Näin ollen tutkimukseen osallistui 10 työntekijää, jotka olivat osallistuneet sekä alkukartoitukseen että pelisessioihin. Tutkimuksen perusjoukon muodostaneelta 10 henkilöltä mitattiin systeemiälypelin pelaamisesta koitunut hyöty systeemiälyn kehittymiselle.
Systeemiälyn merkittävimmiksi vahvoiksi faktoreiksi löytyivät sanaton yhteys ja rakentavuus tiimissä, mitkä vahvistuivat systeemiälypelin avulla. Merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat faktorit aikaansaavuus, positiivinen asenne ja systeeminen havaintokyky, josta systeeminen havaintokyky kehittyi systeemiälypelin avulla.
Jatkotutkimuksia ajatellen ajanjakso pelisessioiden välillä voisi olla pidempi ja pelisessioiden vaikutusta työssä jaksamiseen ja sitoutumiseen voitaisiin edelleen tutkia sekä tehdä samankaltainen tutkimus saman alan henkilöstölle ja laajemmalla aineistolla.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan systeemiteoria, oppiva organisaatio ja systeeminen ymmärrys, jotta systeemiälyn käsitettä ja sen kolmea taustalla vaikuttavaa teoriaa, systeemiajattelua, tunneälyä ja moniälykkyyttä, olisi helpompi ymmärtää. Systeemiäly voidaan jakaa kahdeksaan faktoriin, jotka ovat systeeminen havaitseminen, sanaton yhteys, positiivinen asenne, innostuva mieli, ajattelevaisuus, viisas toiminta, rakentavuus tiimissä ja aikaansaavuus. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään aikaisempaa tutkimustietoa sekä kuvausta opinnäytetyön toimintaympäristöstä. Toimintaympäristön kuvauksessa otetaan huomioon systeemiälynäkökulma.
Systeemiälyn itsearviointikyselyn alkukartoitukseen osallistui Sopimusvuori ry:n Klubitalojen 15 työntekijää. Heistä 12 osallistui pelisessioihin ja 10 vastasi loppukartoitukseen. Näin ollen tutkimukseen osallistui 10 työntekijää, jotka olivat osallistuneet sekä alkukartoitukseen että pelisessioihin. Tutkimuksen perusjoukon muodostaneelta 10 henkilöltä mitattiin systeemiälypelin pelaamisesta koitunut hyöty systeemiälyn kehittymiselle.
Systeemiälyn merkittävimmiksi vahvoiksi faktoreiksi löytyivät sanaton yhteys ja rakentavuus tiimissä, mitkä vahvistuivat systeemiälypelin avulla. Merkittävimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat faktorit aikaansaavuus, positiivinen asenne ja systeeminen havaintokyky, josta systeeminen havaintokyky kehittyi systeemiälypelin avulla.
Jatkotutkimuksia ajatellen ajanjakso pelisessioiden välillä voisi olla pidempi ja pelisessioiden vaikutusta työssä jaksamiseen ja sitoutumiseen voitaisiin edelleen tutkia sekä tehdä samankaltainen tutkimus saman alan henkilöstölle ja laajemmalla aineistolla.