Kannattaako luomuun siirtyminen kasvinviljelytilalla?
Lähde, Antti (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511575
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511575
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä perehdyttiin luomutuotantoon ja kasvinviljelytilan talouteen. Työn tavoitteena oli selvittää, olisiko kasvinviljelytilan kannattavaa siirtyä luomutuotantoon ja kuinka tuotantosuunnan muutosvaihe vaikuttaisi tilan talouteen. Kannattavuusvertailua tehtiin case-tilan näkökulmasta. Samalla testattiin toimeksiantajana toimineen KASVI-Taito-hankkeen peltolohkokohtaisen tuotantokustannuksen laskemiseen kehitettyä Excel-pohjaista laskuria.
Suomalaisen maatalouden kannattavuus on ollut heikkoa ja laskusuunnassa koko 2000-luvun. Maatilojen määrä on vähentynyt jatkuvasti, ja yrittäjätulo on pudonnut puoleen edellisen vuosikymmenen aikana. Näistä huolimatta kaikista maatilojen kokoluokista ja tuotantosuunnista löytyi hyvin menestyviä tiloja. Case-tilalla oli havaittu tarvetta toiminnan kehittämiseen, ja luomutuotantoon siirtyminen nähtiin kiinnostavana vaihtoehtona kannattavuuden parantamiseksi.
Kannattavuuden vertailu tavanomaisen ja luomutuotannon välillä tehtiin keräämällä case-tilalta tiedot nykyisestä tuotantosuunnasta sekä suunnittelemalla tilalle tehtävät muutokset luomuun siirtymiseksi. Näiden tietojen pohjalta tehtiin lohkokohtaiset tuotantokustannuslaskelmat molemmista tuotantosuunnista. Tuotantosuunnan muutoksen siirtymävaiheen talouden tarkastelemiseksi tehtiin tilalle myös maksuvalmiuslaskelma kymmenelle vuodelle. Lopuksi laskelmia testattiin erilaisilla muutoksilla tilan toiminnassa.
Johtopäätökseksi saatiin, että luomutuotanto oli käytetyillä lähtötiedoilla tarkasteltuna case-tilalla pääosin kannattavampaa tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Satotasoilla oli suuri vaikutus kannattavuuteen luomutuotannossa, ja satotasoja nostamalla kannattavuusero luomutuotannon hyväksi kasvoi huomattavasti. Luomutuotanto vaati suurempaa vaivannäköä ja osaamista viljelijältä, ja etenkin rikkakasvien torjunta oli koettu yleisesti haasteelliseksi luomutuotannossa. Tuotantosuunnan muutos vaikutti tilan talouteen kuormittavasti useamman vuoden ajan, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna siirtymävaiheen menetetyt tuotot saatiin takaisin, mikäli satotasot luomussa saatiin riittävälle tasolle.
Toimeksiantaja sai työssä käytetystä lohkokohtaisesta tuotantokustannuslaskurista palautetta, jonka pohjalta voi jatkokehittää laskelmapohjaa. Työssä käytetyn case-tilan tiedot laskelmapohjalle syötettynä jäivät myös toimeksiantajan käyttöön ja hyödynnettäväksi malliaineistona tulevissa koulutuksissa. This thesis is oriented in organic production and the economy of a crop farm. The aim of the study was to find out whether it would be profitable to switch to organic production on a crop farm and how the phase of change in production direction would affect the farm economy. The profitability comparison was made from the perspective of the case farm situation. Also, an Excel-based calculator for calculating the production cost per field plot was developed and tested as a part of the KASVI-Taito -project.
The profitability of Finnish agriculture has been weak and declining throughout the 21st century. The number of farms has been steadily declining and the entrepreneurial income has halved over the past decade. Despite these, very successful farms were found in all farm sizes and production directions. The need to develop operations had been identified on the case farm, and the transition to organic production was seen as an interesting option to improve profitability.
The comparison of profitability between conventional and organic production was made by collecting information from the case farm on the current situation and by planning changes to the farm to switch to organic production. Based on this information, plot-specific production cost calculations were made for both production directions. In order to examine the transition economy of the change in the direction of production, a liquidity calculation was also made for ten years. Finally, the calculations were tested with various changes.
The conclusion was that organic production was mainly more profitable compared to conventional production on the case farm. Yield levels had a major impact on profitability in organic production, and by raising yield levels, the difference in profitability in favour of organic production increased significantly. Organic production required more effort and expertise from the farmer, and weed control, in particular, was perceived as generally challenging in organic production. The change in the direction of production was an encumbrance for the farm economy for several years, but in the longer term, the lost income of the transition period was recovered if the yield levels in organic production were brought to a sufficient level.
The client organization received feedback on the plot-specific production cost calculator used in the work, on the basis of which the calculation basis can be further developed. The data of the case farm used in the work also remained available to the client and can utilized as model material in future trainings.
Suomalaisen maatalouden kannattavuus on ollut heikkoa ja laskusuunnassa koko 2000-luvun. Maatilojen määrä on vähentynyt jatkuvasti, ja yrittäjätulo on pudonnut puoleen edellisen vuosikymmenen aikana. Näistä huolimatta kaikista maatilojen kokoluokista ja tuotantosuunnista löytyi hyvin menestyviä tiloja. Case-tilalla oli havaittu tarvetta toiminnan kehittämiseen, ja luomutuotantoon siirtyminen nähtiin kiinnostavana vaihtoehtona kannattavuuden parantamiseksi.
Kannattavuuden vertailu tavanomaisen ja luomutuotannon välillä tehtiin keräämällä case-tilalta tiedot nykyisestä tuotantosuunnasta sekä suunnittelemalla tilalle tehtävät muutokset luomuun siirtymiseksi. Näiden tietojen pohjalta tehtiin lohkokohtaiset tuotantokustannuslaskelmat molemmista tuotantosuunnista. Tuotantosuunnan muutoksen siirtymävaiheen talouden tarkastelemiseksi tehtiin tilalle myös maksuvalmiuslaskelma kymmenelle vuodelle. Lopuksi laskelmia testattiin erilaisilla muutoksilla tilan toiminnassa.
Johtopäätökseksi saatiin, että luomutuotanto oli käytetyillä lähtötiedoilla tarkasteltuna case-tilalla pääosin kannattavampaa tavanomaiseen tuotantoon verrattuna. Satotasoilla oli suuri vaikutus kannattavuuteen luomutuotannossa, ja satotasoja nostamalla kannattavuusero luomutuotannon hyväksi kasvoi huomattavasti. Luomutuotanto vaati suurempaa vaivannäköä ja osaamista viljelijältä, ja etenkin rikkakasvien torjunta oli koettu yleisesti haasteelliseksi luomutuotannossa. Tuotantosuunnan muutos vaikutti tilan talouteen kuormittavasti useamman vuoden ajan, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna siirtymävaiheen menetetyt tuotot saatiin takaisin, mikäli satotasot luomussa saatiin riittävälle tasolle.
Toimeksiantaja sai työssä käytetystä lohkokohtaisesta tuotantokustannuslaskurista palautetta, jonka pohjalta voi jatkokehittää laskelmapohjaa. Työssä käytetyn case-tilan tiedot laskelmapohjalle syötettynä jäivät myös toimeksiantajan käyttöön ja hyödynnettäväksi malliaineistona tulevissa koulutuksissa.
The profitability of Finnish agriculture has been weak and declining throughout the 21st century. The number of farms has been steadily declining and the entrepreneurial income has halved over the past decade. Despite these, very successful farms were found in all farm sizes and production directions. The need to develop operations had been identified on the case farm, and the transition to organic production was seen as an interesting option to improve profitability.
The comparison of profitability between conventional and organic production was made by collecting information from the case farm on the current situation and by planning changes to the farm to switch to organic production. Based on this information, plot-specific production cost calculations were made for both production directions. In order to examine the transition economy of the change in the direction of production, a liquidity calculation was also made for ten years. Finally, the calculations were tested with various changes.
The conclusion was that organic production was mainly more profitable compared to conventional production on the case farm. Yield levels had a major impact on profitability in organic production, and by raising yield levels, the difference in profitability in favour of organic production increased significantly. Organic production required more effort and expertise from the farmer, and weed control, in particular, was perceived as generally challenging in organic production. The change in the direction of production was an encumbrance for the farm economy for several years, but in the longer term, the lost income of the transition period was recovered if the yield levels in organic production were brought to a sufficient level.
The client organization received feedback on the plot-specific production cost calculator used in the work, on the basis of which the calculation basis can be further developed. The data of the case farm used in the work also remained available to the client and can utilized as model material in future trainings.