Hajuaistin hyödyntäminen kuntotutkimuksissa
Malin, Daniel (2020)
Malin, Daniel
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051511576
Tiivistelmä
Rakennusten sisäilmaongelmat ovat tällä hetkellä niin yleisiä, että niiden tutkimuksissa käytettyjä menetelmiä on jouduttu kehittämään jatkuvasti tarkemmiksi ja tehokkaammiksi. Sisäilmaongelmien aiheuttajien vuoksi joudutaan tekemään isojakin korjaustöitä ja muutoksia rakennuksiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hajuaistin hyödyntämistä kuntotutkimuksissa, ja kenttäolfaktometrin käyttöä hajujen tarkempaan paikantamiseen. Opinnäytetyössä perehdyttiin asumisterveys- ja sisäilmastoasetuksiin sekä sisäilmastoluokitukseen, ja koottiin tietoa mm. mikrobien, VOC-yhdisteiden ja PAH-yhdisteiden vaikutuksista hengitysilmaan. Tarkoituksena oli tarkastella eri yhdisteiden hajukynnyksiä ja hajukuvauksia, jotta voitaisiin vetää johtopäätöksiä sisäilmaongelmien aiheuttajiin, sekä myös kerätä kenttätutkimuksista tarpeeksi dataa kenttäolfaktometrin käytöstä, jotta saataisiin selville, voidaanko laitetta käyttää sisäilmaongelmakohteissa.
Tutkimus toteutettiin Internet-materiaalin, standardien sekä ohjeiden tutkimisella, sekä käymällä kuntotutkimuskohteissa, joissa oli todettu sisäilmaongelmia. Kenttäolfaktometrin käyttöön perehdyttiin laitteen ohjekirjan, mittausstandardien, sekä laitetta käyttäneen tutkijan avustuksella. VOC-yhdisteistä sekä sisäilman kaasumaisista yhdisteistä tehtiin selventävä taulukko, joista käy ilmi muun muassa yhdisteiden tyypilliset hajukuvaukset, hajukynnykset sekä toimenpiderajat. Kenttäolfaktometrin käyttöä testattiin opinnäytetyön tilaajan, Ramboll Finland Oy:n tutkimuskohteissa, joiden perusteella pystyttiin tekemään johtopäätöksiä laitteen käyttömahdollisuuksista sekä tuomaan esille mahdollisia kehitysehdotuksia ja jatkotutkimuksia. Laite herätti monissa yrityksen kuntotutkijoissa mielenkiintoa, joten laitteen käytön opettelemiseen on mahdollista saada lisää tutkijoita.
Aiheina hajuaisti, sen hyödyntäminen ja sisäilmanlaatu ovat samanaikaisesti laajoja ja haastavia, sillä hajuaistien ihmiskohtaisuudet ovat tehneet suoraviivaisten johtopäätösten tekemisestä vaikeaa. Hajuaistia käytetään jo nyt kuntotutkimuksissa oleellisena sisäilman kunnon määrittäjänä, ja tarkoituksena oli selvittää voisiko sitä tarkentaa.
Suoritettujen mittausten perusteella voitiin todeta kenttäolfaktometrin olevan potentiaalinen lisä kuntotutkimuksiin ja hajujen tarkempaan arviointiin, mutta mittauksia oli tarkoitus jatkaa useamman tutkijan toimesta, jotta laitteen käyttömahdollisuudet saataisiin paremmin arvioitua.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hajuaistin hyödyntämistä kuntotutkimuksissa, ja kenttäolfaktometrin käyttöä hajujen tarkempaan paikantamiseen. Opinnäytetyössä perehdyttiin asumisterveys- ja sisäilmastoasetuksiin sekä sisäilmastoluokitukseen, ja koottiin tietoa mm. mikrobien, VOC-yhdisteiden ja PAH-yhdisteiden vaikutuksista hengitysilmaan. Tarkoituksena oli tarkastella eri yhdisteiden hajukynnyksiä ja hajukuvauksia, jotta voitaisiin vetää johtopäätöksiä sisäilmaongelmien aiheuttajiin, sekä myös kerätä kenttätutkimuksista tarpeeksi dataa kenttäolfaktometrin käytöstä, jotta saataisiin selville, voidaanko laitetta käyttää sisäilmaongelmakohteissa.
Tutkimus toteutettiin Internet-materiaalin, standardien sekä ohjeiden tutkimisella, sekä käymällä kuntotutkimuskohteissa, joissa oli todettu sisäilmaongelmia. Kenttäolfaktometrin käyttöön perehdyttiin laitteen ohjekirjan, mittausstandardien, sekä laitetta käyttäneen tutkijan avustuksella. VOC-yhdisteistä sekä sisäilman kaasumaisista yhdisteistä tehtiin selventävä taulukko, joista käy ilmi muun muassa yhdisteiden tyypilliset hajukuvaukset, hajukynnykset sekä toimenpiderajat. Kenttäolfaktometrin käyttöä testattiin opinnäytetyön tilaajan, Ramboll Finland Oy:n tutkimuskohteissa, joiden perusteella pystyttiin tekemään johtopäätöksiä laitteen käyttömahdollisuuksista sekä tuomaan esille mahdollisia kehitysehdotuksia ja jatkotutkimuksia. Laite herätti monissa yrityksen kuntotutkijoissa mielenkiintoa, joten laitteen käytön opettelemiseen on mahdollista saada lisää tutkijoita.
Aiheina hajuaisti, sen hyödyntäminen ja sisäilmanlaatu ovat samanaikaisesti laajoja ja haastavia, sillä hajuaistien ihmiskohtaisuudet ovat tehneet suoraviivaisten johtopäätösten tekemisestä vaikeaa. Hajuaistia käytetään jo nyt kuntotutkimuksissa oleellisena sisäilman kunnon määrittäjänä, ja tarkoituksena oli selvittää voisiko sitä tarkentaa.
Suoritettujen mittausten perusteella voitiin todeta kenttäolfaktometrin olevan potentiaalinen lisä kuntotutkimuksiin ja hajujen tarkempaan arviointiin, mutta mittauksia oli tarkoitus jatkaa useamman tutkijan toimesta, jotta laitteen käyttömahdollisuudet saataisiin paremmin arvioitua.