Laboratorion lajittelutyöpisteen tilan ja toiminnan kehittäminen
Yrjölä, Heidi (2020)
Yrjölä, Heidi
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051711834
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051711834
Tiivistelmä
Fimlab Laboratoriot Oy:n Vammalan toimipisteessä tehtiin vuonna 2018 analytiikan uudistus. Osa vanhasta analytiikasta jäi tyhjilleen ja siihen tilaan haluttiin suunnitella uudet tilat lajittelutyöpisteelle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella uudet tilat ja kehittää toimintaa niissä yhdessä työntekijöiden kanssa. Suunnittelussa hyödynnettiin lean-menetelmiä. Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa toimivat ja tarkoituksenmukaiset tilat sekä saada koko lajitteluprosessi sujuvammaksi. Tavoitteena oli myös kannustaa henkilökuntaa lean-ajattelun hyödyntämiseen jatkossakin.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena tammi-syyskuun 2019 aikana. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla. Haastattelut suoritettiin projektin aluksi, jolloin kerättiin tietoa lajittelun sen hetkisistä tiloista ja toiminnasta. Projektin lopuksi haastatteluilla kartoitettiin henkilökunnan kokemuksia lean-menetelmien hyödyistä laboratoriotilojen suunnittelussa. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Lajittelutilasta otetut valokuvat toimivat myös materiaalina muutoksen havainnollistamisessa.
Tulokset osoittivat, että vanhassa lajittelupisteessä ja sen toiminnoissa oli paljon kehittämiskohteita. Haasteita aiheuttivat erityisesti tavaroiden huono sijoittelu, huono ergonomia ja työrauhan puute. Tulosten mukaan uuden tilan suunnittelu oli onnistunut. Näytteiden käsittelyprosessin loogisuus ja sujuvuus parani. Tilan ergonomia on parempi ja turhaa liikkumista tilassa oli saatu vähennettyä. Yhteistyö muiden työpisteiden kanssa parani yhtenäisten toimintatapojen myötä. Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa tilojen suunnittelussa koettiin tärkeäksi.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että lean-menetelmien avulla voidaan parantaa laboratoriotilojen toimintaa. Järkevällä tilasuunnitelulla ja poistamalla arvoa tuottamattomia työvaiheita saadaan laboratorioprosessia sujuvammaksi. Pienilläkin muutoksilla saadaan merkittäviä vaikutuksia aikaan. Isommat muutokset vaatisivat enemmän resursointia ja rahallista panostusta muutosten tekemiseen.
Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena tammi-syyskuun 2019 aikana. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluilla. Haastattelut suoritettiin projektin aluksi, jolloin kerättiin tietoa lajittelun sen hetkisistä tiloista ja toiminnasta. Projektin lopuksi haastatteluilla kartoitettiin henkilökunnan kokemuksia lean-menetelmien hyödyistä laboratoriotilojen suunnittelussa. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Lajittelutilasta otetut valokuvat toimivat myös materiaalina muutoksen havainnollistamisessa.
Tulokset osoittivat, että vanhassa lajittelupisteessä ja sen toiminnoissa oli paljon kehittämiskohteita. Haasteita aiheuttivat erityisesti tavaroiden huono sijoittelu, huono ergonomia ja työrauhan puute. Tulosten mukaan uuden tilan suunnittelu oli onnistunut. Näytteiden käsittelyprosessin loogisuus ja sujuvuus parani. Tilan ergonomia on parempi ja turhaa liikkumista tilassa oli saatu vähennettyä. Yhteistyö muiden työpisteiden kanssa parani yhtenäisten toimintatapojen myötä. Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa tilojen suunnittelussa koettiin tärkeäksi.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että lean-menetelmien avulla voidaan parantaa laboratoriotilojen toimintaa. Järkevällä tilasuunnitelulla ja poistamalla arvoa tuottamattomia työvaiheita saadaan laboratorioprosessia sujuvammaksi. Pienilläkin muutoksilla saadaan merkittäviä vaikutuksia aikaan. Isommat muutokset vaatisivat enemmän resursointia ja rahallista panostusta muutosten tekemiseen.