TV-ruudulta teatterin lavalle : Äänisuunnittelu teoksen adaptoimisen välineenä

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee audiovisuaalisen teoksen adaptoimista teatteriin lavasovitukseksi. Työssä tutkitaan sitä, miten erilaisilla äänen keinoilla animaatiosarjan tarina ja maailma voidaan siirtää harrastajateatterin produktiossa lavalle uskottavasti, rajoitukset huomioiden ja alkuperäistä lähdemateriaalia kunnioittaen. Työssä pohditaan myös lähdeteosta ja esimerkkiteosta vertailemalla, kuinka liikkuvan kuvan äänisuunnittelua voi soveltaa teatteriin.

Opinnäytteen tavoitteena on löytää äänisuunnittelun kautta keinoja animoidun lähdemateriaalin sovittamiseksi lavalle. Työn tavoitteena on myös reflektoida esimerkkiteoksena toimineen näytelmäproduktion kautta teatteriäänisuunnittelusta opittuja asioita, ja pohtia, miten oppeja voisi jatkossa soveltaa vastaavissa projekteissa.

Työssä tarkastellaan teatteriäänisuunnittelun ja liikkuvan kuvan äänisuunnittelun yhtäläisyyksiä ja eroja kirjallisten lähteiden, omien kokemusten ja tutkitun aineiston kautta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laadullista tutkimusta, ja aineistoa on tarkasteltu esimerkkiteoksen ja tämän lähdemateriaalin lähilukuna, kirjallisia lähteitä tutkimalla sekä ammattilaishaastattelun kautta.

Tutkimuksen tuloksena huomattiin, että äänisuunnittelu on tärkeä osa teatteriesitystä ja että liikkuvan kuvan äänisuunnittelun keinoja voi hyödyntää sellaisenaan tai soveltamalla myös teatterissa näiden kahden taidemuodon ääni-ilmaisun eroavaisuuksista huolimatta.

Opinnäytetyössä saatiin selville, että ainakin esimerkkiteoksena toimineessa näytelmässä äänisuunnittelulla oli tärkeä rooli myös lähdemateriaalin sovittamisessa teatteriesitykseksi. Vertaileva tutkimus osoitti kuitenkin, ettei perinteinen äänisuunnittelu välttämättä ole merkittävä tekijä jokaisessa vastaavanlaisessa audiovisuaalisen alkuperäisteoksen adaptaatiossa. Tutkimuksen tuloksena ei selvinnyt oikeaa tai väärää tapaa tehdä lähdemateriaalista lavasovitusta, vaan opinnäyte osoittaa, että jokaista teosta tulee käsitellä yksilönä ja ottaa huomioon juuri sen lähtökohdat ja tavoitteet suhteessa siihen, kuinka uskollisena lähdeteokselle halutaan pysyä.

This bachelor’s thesis is about adapting audio visual work to theatre stage. It examines ways to transfer story and world of animated series to the stage by different means of sound. An amateur theatre production is used as an example, in which sound design had to be believable, consider limitations and respect the source material. The thesis also considers how sound design in movies or tv series can be adapted to the stage comparing example work and its source material.

The thesis aims to find ways to adapt animated work to the stage through sound design. It also aims to reflect on the lessons learned from theatre sound design through the play used as an example work and considers how those lessons could be applied to similar projects in the future.

The thesis examines similarities and differences between sound design in theatre and moving pictures through textual sources, personal experiences and researched material. Qualitative research was used as the research method: material has been examined through close reading of the example work and its source material and examining both textual sources and an interview with a professional sound designer.

The result of the study indicates that sound design is an important part of the theatre play. It also indicates that methods to design sound in movies and television can be used as such or with applications in the theatre, despite the differences between these two art forms.

The results lead to the conclusion that at least in the play that was used as an example sound design also played an important role in adapting the source material to the stage performance. Nevertheless, a contrastive research indicated that traditional sound design is not necessarily a significant element in every similar adaptation of an audio visual work. As a result of the study right nor wrong way to make a theatre adaptation from source material was not found out, the thesis rather indicates that every play should be treated as an individual and the starting points and goals should be taken into account when considering how true one wishes to remain to the source material.