Itseohjautuvuus työelämässä : Työntekijä itsensä johtajana
Niskanen, Janika (2020)
Niskanen, Janika
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051711909
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051711909
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, miten paljon työntekijät tietävät itseohjautuvuudesta ja miten se ilmenee heissä. Työssä myös kartoitetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat itseohjautuvuuden ilmenemiseen. Työ oli rajattu koskemaan työntekijän näkökulmaa itseohjautuvuuden kannalta ja siihen, mikä vaikuttaa yksilön itseohjautuvuuteen.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimustyyppisenä työnä, jossa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Pääpaino tutkimuksessa oli kuitenkin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja kvalitatiivinen menetelmä oli tukemassa ja selventämässä kvantitatiivisen tutkimuksen tuloksia. Teoreettinen osuus pitää sisällään työntekijän itseohjautuvuuteen liittyvää jo aiemmin tutkittua tietoa niin työntekijän kuin ympäristön näkökulmista. Ympäristön näkökulmassa keskityttiin vain siihen, miltä osin ympäristö vaikuttaa yksilön mahdollisuuteen olla itseohjautuva. Tutkimuksen tuloksia kerättiin myös internet-kyselyllä, joka jaettiin suurelle joukolle eri alojen eri ikäisiä työntekijöitä. Vastauksia kyselyyn tuli 98.
Tutkimuksessa selvisi, että työntekijät tunnistivat itseohjautuvuuteen liittyviä termejä. Suurin osa vastaajista tunnisti, mitä itsearviointi ja itsensä johtaminen olivat. Itseohjautuvuus myös koettiin tärkeänä ja vastaajat kokivat, että he sitoutuvat paremmin yrityksiin, joissa heidän annetaan toimia itseohjautuvasti. Itseohjautuvuutta ilmeni suurimmassa osassa vastaajia. Kaikki vastaajista kokivat, että heillä on kehitettävää heidän työssään.
Tuloksista voidaan päätellä, että kyselyyn vastanneet työntekijät tunnistivat itseohjautuvuuteen liittyviä käsitteitä ja he haluavat työskennellä yrityksissä, joissa he pystyvät vaikuttamaan työntekoonsa. Aiemmin tutkitusta aineistosta hieman poiketen kyselyyn vastanneet työntekijät olivat selkeästi itseohjautuvia, vaikka he eivät niin hyvin tunnistaneet kaikkia itseohjautuvuuden osa-alueita.
Opinnäytetyö toteutettiin tutkimustyyppisenä työnä, jossa käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Pääpaino tutkimuksessa oli kuitenkin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja kvalitatiivinen menetelmä oli tukemassa ja selventämässä kvantitatiivisen tutkimuksen tuloksia. Teoreettinen osuus pitää sisällään työntekijän itseohjautuvuuteen liittyvää jo aiemmin tutkittua tietoa niin työntekijän kuin ympäristön näkökulmista. Ympäristön näkökulmassa keskityttiin vain siihen, miltä osin ympäristö vaikuttaa yksilön mahdollisuuteen olla itseohjautuva. Tutkimuksen tuloksia kerättiin myös internet-kyselyllä, joka jaettiin suurelle joukolle eri alojen eri ikäisiä työntekijöitä. Vastauksia kyselyyn tuli 98.
Tutkimuksessa selvisi, että työntekijät tunnistivat itseohjautuvuuteen liittyviä termejä. Suurin osa vastaajista tunnisti, mitä itsearviointi ja itsensä johtaminen olivat. Itseohjautuvuus myös koettiin tärkeänä ja vastaajat kokivat, että he sitoutuvat paremmin yrityksiin, joissa heidän annetaan toimia itseohjautuvasti. Itseohjautuvuutta ilmeni suurimmassa osassa vastaajia. Kaikki vastaajista kokivat, että heillä on kehitettävää heidän työssään.
Tuloksista voidaan päätellä, että kyselyyn vastanneet työntekijät tunnistivat itseohjautuvuuteen liittyviä käsitteitä ja he haluavat työskennellä yrityksissä, joissa he pystyvät vaikuttamaan työntekoonsa. Aiemmin tutkitusta aineistosta hieman poiketen kyselyyn vastanneet työntekijät olivat selkeästi itseohjautuvia, vaikka he eivät niin hyvin tunnistaneet kaikkia itseohjautuvuuden osa-alueita.