Kemialliset ankkurit korkeissa lämpötiloissa

Abstract

Erilaisia jälkikiinnitettäviä ankkureita käytetään kiinnityksissä jo kovettuneeseen betoniin. Tämä opinnäytetyö keskittyy niistä kemiallisiin ankkureihin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ankkurointimassat voivat olla herkkiä erilaisille asennuksen ja käytön aikaisille olosuhteille, kuten lämpötila, kosteus ja erilaiset porattuun reikään liittyvät tekijät. Tämä opinnäytetyön tarkoitus on selvittää näiden tekijöiden vaikutuksia kemiallisten ankkureiden ominaisuuksiin, kuten lujuuteen ja käyttöikään. Pääpaino on korkean lämpötilan ja pysyvän kuormituksen vaikutuksilla. Korotettu lämpötila voi muuttaa ankkurointimassan pehmeäksi ja kumimaiseksi ja siten heikentää sen tartuntalujuutta. Opinnäytetyötä tehdessä perehdyttiin aihetta koskevaan kirjallisuuteen, esimerkiksi eri ankkureita käsitteleviin tutkimushankkeisiin ja niiden tuloksiin. Lisäksi perehdyttiin eri organisaatioiden julkaisemiin standardeihin sekä arviointiohjeisiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Uusimpana näistä jälkikiinnitettäviä ankkureita käsittelevä standardi EN 1992-4, joka julkaistiin vuonna 2018. Korkean lämpötilan ja muiden tekijöiden vaikutus kemiallisten ankkureiden lujuuteen vaihtelee merkittävästi eri tuotteiden välillä. Ankkurin käyttöikää ja eri tekijöiden vaikutusta siihen voi arvioida luotettavasti vain ankkureiden testauksen avulla. Tässä opinnäytetyön raportissa esitetään joidenkin ulkoisten olosuhteiden, ja erityisesti pysyvästi korkean lämpötilan sekä pitkäaikaisen kuormituksen vaikutuksia kemiallisten ankkureiden käyttöikään.