Yhteistyömallit marjanviljelyssä
Tervonen, Tiina-Mari (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912204
Tiivistelmä
Marjantuotannon rakennekehityksen oletetaan jatkuvan tilakohtaisten viljelyalojen kasvuna sekä tuotannon painottumisena harvempiin yrityksiin. Yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen koetaan mahdollisuutena yrityskohtaisen kannattavuuden parantamiselle.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää marjanviljelijöiden kokemuksia ja tarpeita yhtiö- ja osuuskuntamuotoisia yhteenliittymiä kohtaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Marjataito 2 -hanke, jonka yhtenä tavoitteena oli kehittää viljelijöiden keskinäistä yhteistyötä. Kokemukset ja tarpeet selvitettiin kyselytutkimuksella sekä lisäksi kahden osuuskuntaan pitkän aikaa kuuluneen yrittäjän haastatteluilla.
Kustannusten vähentäminen ja tuottojen lisääminen olivat tärkeimmät syyt yhteistyön aloittamiselle. Nämä asiat nousivat merkittävimmiksi myös kysyttäessä yhteistyöhön liittyviä odotuksia. Marjanviljelytiloilla yhteistyötä tehtiin pääasiassa markkinoinnissa ja myynnissä, kone- ja laitehankinnoissa sekä työvoiman osalta.
Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että tarve yhteistyön kehittämiselle on merkittävää. He, jotka kuuluivat erilaisiin yhteistyömuotoihin, olivat tyytyväisiä kokemaansa eivätkä kokeneet uhkia tai riskejä yhteistyön onnistumiselle. Toisaalta he, jotka eivät olleet liittyneet yhteisiin yhtiöihin tai osuuskuntiin, kokivat yhteistyön riskit vahvempina. Marjanviljelijöille olisikin tarvetta suunnata koulutusta, jossa kerrotaan eri yhteistyömuodoista ja niiden hyödyistä ja riskeistä, joita tulee arvioida tilakohtaisesti.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää marjanviljelijöiden kokemuksia ja tarpeita yhtiö- ja osuuskuntamuotoisia yhteenliittymiä kohtaan. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Marjataito 2 -hanke, jonka yhtenä tavoitteena oli kehittää viljelijöiden keskinäistä yhteistyötä. Kokemukset ja tarpeet selvitettiin kyselytutkimuksella sekä lisäksi kahden osuuskuntaan pitkän aikaa kuuluneen yrittäjän haastatteluilla.
Kustannusten vähentäminen ja tuottojen lisääminen olivat tärkeimmät syyt yhteistyön aloittamiselle. Nämä asiat nousivat merkittävimmiksi myös kysyttäessä yhteistyöhön liittyviä odotuksia. Marjanviljelytiloilla yhteistyötä tehtiin pääasiassa markkinoinnissa ja myynnissä, kone- ja laitehankinnoissa sekä työvoiman osalta.
Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että tarve yhteistyön kehittämiselle on merkittävää. He, jotka kuuluivat erilaisiin yhteistyömuotoihin, olivat tyytyväisiä kokemaansa eivätkä kokeneet uhkia tai riskejä yhteistyön onnistumiselle. Toisaalta he, jotka eivät olleet liittyneet yhteisiin yhtiöihin tai osuuskuntiin, kokivat yhteistyön riskit vahvempina. Marjanviljelijöille olisikin tarvetta suunnata koulutusta, jossa kerrotaan eri yhteistyömuodoista ja niiden hyödyistä ja riskeistä, joita tulee arvioida tilakohtaisesti.