Asiakaslähtöisyys vammaisten lasten asumis- ja tilapäishoitoyksikkö Kuunsirpissä huoltajien kokemana
Sorjonen, Eemeli; Laine, Essi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912252
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin asiakaslähtöisyyden toteutumista vammaisten lasten asumis- ja tilapäishoitoyksikkö Kuunsirpissä huoltajien näkökulmasta. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä ja yhteyshenkilönä kehitysvammayksiköiden esimies Elina Puustinen. Tarve tutkimukselle tuli Elina Puustisen kautta. Kuunsirppi on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ensimmäinen vammaisten lasten asumis- ja tilapäishoitoyksikkö, joten asiakaslähtöisyyden toteutumista oli tärkeä tutkia.
Asiakaslähtöisyys on käsitteenä laaja. Keskustelut kehitysvammayksiköiden esimiehen Elina Puustisen ja Kuunsirpin vastaavan ohjaajan Asta Röngän kanssa auttoivat rajaamaan asiakaslähtöisyyden viiteen eri osa-alueeseen. Nämä osa-alueet ovat itsemääräämisoikeuden toteutuminen, asiakkaan osallisuus, kohtaaminen yksilönä, dialogisuus sekä hyvä palvelu ja hyvä kohtelu. Teoriatietoa näistä osa-alueista kerättiin erilaisista kirjallisuuden teoksista, tutkimuksista ja internetlähteistä.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 22 huoltajalle syksyllä 2019. Vastauksia saatiin kuusi kappaletta. Saatu aineisto käsiteltiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksesta ilmeni asiakaslähtöisyyden toteutuvan hyvin Kuunsirpissä huoltajien näkökulmasta. Osalle vastaajista Kuunsirpin toimintatavoissa oli jonkin verran epäselvyyksiä. On mahdollista, että suuremmalla vastausprosentilla tutkimustulokset olisivat voineet olla erilaisia. Tutkimustulosten avulla Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä voi tarkastella asiakaslähtöisen työn toteutumista Kuunsirpissä.
Tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi kartoittamalla asiakaslähtöisyyden toteutumista toisenlaisesta näkökulmasta. Kuten esimerkiksi lasten tai hoitajien näkökulmasta. Toisena vaihtoehtoina olisi kerätä aineisto eri tavalla, kuten esimerkiksi teemahaastattelun avulla huoltajilta.
Asiakaslähtöisyys on käsitteenä laaja. Keskustelut kehitysvammayksiköiden esimiehen Elina Puustisen ja Kuunsirpin vastaavan ohjaajan Asta Röngän kanssa auttoivat rajaamaan asiakaslähtöisyyden viiteen eri osa-alueeseen. Nämä osa-alueet ovat itsemääräämisoikeuden toteutuminen, asiakkaan osallisuus, kohtaaminen yksilönä, dialogisuus sekä hyvä palvelu ja hyvä kohtelu. Teoriatietoa näistä osa-alueista kerättiin erilaisista kirjallisuuden teoksista, tutkimuksista ja internetlähteistä.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 22 huoltajalle syksyllä 2019. Vastauksia saatiin kuusi kappaletta. Saatu aineisto käsiteltiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimuksesta ilmeni asiakaslähtöisyyden toteutuvan hyvin Kuunsirpissä huoltajien näkökulmasta. Osalle vastaajista Kuunsirpin toimintatavoissa oli jonkin verran epäselvyyksiä. On mahdollista, että suuremmalla vastausprosentilla tutkimustulokset olisivat voineet olla erilaisia. Tutkimustulosten avulla Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä voi tarkastella asiakaslähtöisen työn toteutumista Kuunsirpissä.
Tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi kartoittamalla asiakaslähtöisyyden toteutumista toisenlaisesta näkökulmasta. Kuten esimerkiksi lasten tai hoitajien näkökulmasta. Toisena vaihtoehtoina olisi kerätä aineisto eri tavalla, kuten esimerkiksi teemahaastattelun avulla huoltajilta.