Osaamiskartta kliinisen laboratoriotyön preanalyyttisesta osaamisesta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä kuvataan eräässä yksityisiä lääkäripalveluja tarjoavassa lääkärikeskuksessa vuoden 2019 aikana toteutettua kehittämistehtävää. Kehittämistehtävässä laadittiin osaamiskartta kliinisen laboratoriotyön preanalyyttisesta osaamisesta. Osaamiskartta laadittiin lääkärikeskuksen asiakaspalvelutyössä työskentelevien osaamisen arviointiin. Kliinisen laboratoriotyön preanalyyttinen vaihe on laboratoriopalveluprosessin ensimmäinen vaihe ja siihen kuuluvat laboratoriotutkimusta edeltävät prosessit. Tutkimusten mukaan suurin osa laboratoriotyön virheistä tapahtuu preanalyyttisessä vaiheessa. Tämän vuoksi preanalyyttisen vaiheen osaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomioita. Osaamiskartta on laadullinen mittari ja työväline, jota voidaan käyttää osaamisen arvioinnissa ja kehittämisessä. Osaamiskartta koostuu osaamisalueiden kuvauksista ja osaamisen tasokuvauksista. Osaamiskartan avulla työntekijä itse arvioi omaa osaamistaan ja näin tuo sen konkreettisesti näkyvään muotoon.

Opinnäytetyö toteutettiin työelämän tutkimusavusteisena kehittämistehtävänä. Kehittämistehtävä toteutettiin dokumentoiden tekemisen tausta sekä vaiheet, jotka esitellään tässä opinnäytetyössä. Teoreettinen viitekehys on esitelty opinnäytetyön alussa otsakkeen P reanalyyttisen osaamisen kartoittaminen alla. Tämän jälkeen opinnäytetyössä kerrotaan työn tehtävä, tarkoitus ja tavoitteet. Näitten jälkeen kuvataan opinnäytetyön sekä osaamiskartan laatiminen prosessina otsakkeen O pinnäytetyön tekemisen kuvaus alla. Lopussa on pohdinta opinnäytetyöprosessin eettisyydestä ja luotettavuudesta, tuloksista ja onnistumisesta sekä hyödynnettävyydestä.

Opinnäytetyössä on liitteenä työn tuloksena valmistunut osaamiskartta. Osaamiskartta tehtiin määrittelemällä osaamiskartan käyttäjäryhmä sekä käyttötarkoitus. Käyttäjäryhmälle tehtiin teoreettisen viitekehyksen avulla osaamisen kuvaukset, jotka sopivat käyttötarkoitukseen. Lisäksi osaamisen arviointia varten osaamiskarttaan tehtiin numeerinen asteikko kuvaamaan osaamisen tasoa. Osaamiskarttaa arvioitiin tekemisen aikana opinnäytetyö seminaareissa sekä opinnäytetyön ohjaajilla ja toimeksiantajan edustajalla. Saadun palautteen perusteella osaamiskarttaa muokattiin. Arviointien perusteella osaamiskarttaa muokattiin yhteensä kolme kertaa. Muokkauksissa osaamiskartan ulkoasua selkeytettiin ja ilmaisua tiivistettiin. Tämän jälkeen osaamiskartta pilotoitiin kolmella käyttäjäryhmän edustajalla, joilta pyydettiin myös palautetta. Arvioinnin ja pilotoinnin avulla osaamiskartasta saatiin mahdollisimman helppokäyttöinen, ymmärrettävä ja tarkoitukseen sopiva.