Uudiskoulurakennuksen suunnitteluohje opetussuunnitelma OPS 2016 tavoitteiden saavuttamiseksi – Kouvolan kaupunki
Mikkola, Risto (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912425
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020051912425
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on toimia uusien koulurakennusten suunnittelua ja koko hankkeen kokonaisuuden ymmärrystä lisäävänä ohjeena. Ohje on suunnattu erityisesti kaupungin tai kunnan sisällä kouluhankkeeseen kytkeytyville osapuolille. Sisältöä voidaan käyttää soveltaen uudisrakentamisen lisäksi myös peruskorjattavissa kouluissa. Opinnäytetyö on tehty Kouvolan kaupungille, mutta sitä voidaan hyödyntää muissakin kunnissa.
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin valtioneuvoston asetuksella 28.6.2012. Uuteen tuntijakoon ja uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen siirryttiin syyslukukauden 2016 alusta lukien. Uusimmasta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmasta käytetäänkin yleisesti lyhennystä OPS 2016. Tavoitteissa korostuvat mm. oppilaiden aktiivinen rooli, laaja-alainen oppiminen, vuorovaikutustaidot ja yhteisöllisyys. Nykyiset koulurakennukset eivät tilankäytöltään ja muunneltavuudeltaan palvele parhaalla mahdollisella tavalla OPS:n tavoitteita. Monet koulurakennukset ovat tekniseltä kunnoltaan elinkaarensa loppupuolella. Sisäilmaongelmien takia opetus on jouduttu monessa tapauksessa siirtämään väistötiloihin. Koko Suomen alueella kunnissa on tarve tarkastella kouluverkkoa. Taloudelliset syyt, monella paikkakunnalla vähentyvät lapsien ikäluokat ja toisaalta kasvukeskuksissa muuttovoitto aiheuttavat painetta keskittää kouluja. Useasti ratkaisu on rakentaa uusia kouluja ja purkaa vanhoja heikkokuntoisia tai sijainniltaan huonoja kouluja.
Opinnäytetyö jakaantuu sisällöltään kahteen osaan. Opinnäytetyön alussa on koottu yhteen kouluhankkeessa huomioitavia suunnittelu- ja toteutusohjeita sekä omia ammatillisen kokemuksen perusteella tärkeäksi koettuja havaintoja. Opinnäytetyön loppuosassa on vertailtu kolmea eri kouluhanketta erityisesti oppimisympäristön ja sen muunneltavuuden, tila- ja käyttötehokkuuden sekä elinkaariratkaisujen näkökulmasta. Vertailussa huomattiin mm., että oppimisympäristöt voivat olla tilaratkaisuiltaan moninaisia, vaikka niiden pedagogiset lähtökohdat ovat hyvin samankaltaiset. Koulun pedagogisen toimintatavan määrittämiseen havaittiin tarvittavan runsaasti aikaa, mikä on huomioitava suunnitteluun varattavassa ajassa. Osa pedagogisista ratkaisuista muotoutuu vasta koulurakennuksen käyttöönoton jälkeen, jonka mahdollistamiseksi tilojen muunneltavuus on tärkeää. Suuria avotiloja ei voida suositella koulun pääasiallisiksi opetustiloiksi tilojen rauhattomuuden vuoksi.
Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin valtioneuvoston asetuksella 28.6.2012. Uuteen tuntijakoon ja uuden opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen siirryttiin syyslukukauden 2016 alusta lukien. Uusimmasta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmasta käytetäänkin yleisesti lyhennystä OPS 2016. Tavoitteissa korostuvat mm. oppilaiden aktiivinen rooli, laaja-alainen oppiminen, vuorovaikutustaidot ja yhteisöllisyys. Nykyiset koulurakennukset eivät tilankäytöltään ja muunneltavuudeltaan palvele parhaalla mahdollisella tavalla OPS:n tavoitteita. Monet koulurakennukset ovat tekniseltä kunnoltaan elinkaarensa loppupuolella. Sisäilmaongelmien takia opetus on jouduttu monessa tapauksessa siirtämään väistötiloihin. Koko Suomen alueella kunnissa on tarve tarkastella kouluverkkoa. Taloudelliset syyt, monella paikkakunnalla vähentyvät lapsien ikäluokat ja toisaalta kasvukeskuksissa muuttovoitto aiheuttavat painetta keskittää kouluja. Useasti ratkaisu on rakentaa uusia kouluja ja purkaa vanhoja heikkokuntoisia tai sijainniltaan huonoja kouluja.
Opinnäytetyö jakaantuu sisällöltään kahteen osaan. Opinnäytetyön alussa on koottu yhteen kouluhankkeessa huomioitavia suunnittelu- ja toteutusohjeita sekä omia ammatillisen kokemuksen perusteella tärkeäksi koettuja havaintoja. Opinnäytetyön loppuosassa on vertailtu kolmea eri kouluhanketta erityisesti oppimisympäristön ja sen muunneltavuuden, tila- ja käyttötehokkuuden sekä elinkaariratkaisujen näkökulmasta. Vertailussa huomattiin mm., että oppimisympäristöt voivat olla tilaratkaisuiltaan moninaisia, vaikka niiden pedagogiset lähtökohdat ovat hyvin samankaltaiset. Koulun pedagogisen toimintatavan määrittämiseen havaittiin tarvittavan runsaasti aikaa, mikä on huomioitava suunnitteluun varattavassa ajassa. Osa pedagogisista ratkaisuista muotoutuu vasta koulurakennuksen käyttöönoton jälkeen, jonka mahdollistamiseksi tilojen muunneltavuus on tärkeää. Suuria avotiloja ei voida suositella koulun pääasiallisiksi opetustiloiksi tilojen rauhattomuuden vuoksi.