Varhaisnuorille järjestettyjen päihdekeskustelujen toimivuus: Kyselytutkimus Pyörön ja Martti Ahtisaaren alakoulujen oppilaille sekä heidän opettajilleen
Rantala, Sini; Urjo, Jasmin (2020)
Rantala, Sini
Urjo, Jasmin
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012607
Tiivistelmä
Alkoholista aiheutuvien haittojen vähentäminen erityisesti lasten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta on yksi Suomen alkoholipolitiikan päätavoitteista. Huumausainepolitiikalla puolestaan pyritään vaikuttamaan huumausaineiden käyttöön ja levittämiseen, minkä lisäksi huumausainelain tavoitteena on käytettyjen huumausaineiden aiheuttamien terveysriskien vähentäminen. Ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään vaikuttamaan päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin sekä pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, tarjontaa ja haittoja. Oppilaitokset ovat lasten ja nuorten tavoitettavuuden kannalta tärkeitä päihdekasvatuksen järjestämisen paikkoja. Päihdeopetus on osa terveysosaamista koskevaa opetusta ja se on sisällytetty osaksi opetussuunnitelmaa. Koulut voivat järjestää päihdeopetusta itsenäisesti tai yhteistyössä muiden alan ammattilaisten kanssa.
Opinnäytetyössä selvitettiin Kuopion kaupungin ehkäisevän päihdetyön järjestämän päihdekeskustelutyön toimivuutta sekä hyödyllisyyttä Kuopion Pyörön sekä Martti Ahtisaaren alakoulujen 3.–6. -luokkalaisille. Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli Kuopion kaupungin ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Tiina Nykky. Työ yhdistettiin projektiopintoihin, johon kuului ensin päihdekeskustelutuntien järjestäminen, jonka jatkona opinnäytetyön toteutus. Tutkimuksessa huomioitiin sekä oppilaiden että heidän opettajiensa mielipiteet, jolloin oli mahdollista myös pohtia päihdekeskustelujen mahdollisia kehittämistarpeita. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kysely- ja raportointisovelluksella. Määrällisen tutkimuksen tulokset avattiin opinnäytetyöhön pylväsdiagrammeilla. Tutkimuksen laadulliset lisäelementit tarkoittavat ensinnäkin oppilaiden ääntä; kyselyn avoimiin vastauskenttiin annettuja tarkentavia vastauksia esimerkiksi päihteiden käyttöön liittyen. Toiseksi tutkimuksen laadullinen puoli koostui opettajien antamista vastauksista koskien mahdollisia kehittämisideoita päihdekeskusteluille. Kuopion kaupungin ehkäisevä päihdetyö saa tutkimustulokset ja niihin liittyvät kehittämisideat käyttöönsä ja sen lisäksi muutkin tahot voivat hyödyntää tutkimustuloksia.
Tämän tutkimuksen mukaan suurin osa varhaisnuorista piti päihdekeskustelutunteja hyödyllisinä itsensä kannalta ja noin viidesosa koki, että päihdekeskustelutunteja voisi olla enemmän. Myös opettajat pitivät päihdekeskustelutunteja hyödyllisinä ja monesti keskustelua on jatkettu oppilaiden kanssa oppitunneilla. Opettajat toivoisivat vanhempia mukaan keskusteluun, ylipäätään enemmän päihdekeskusteluja ja, että eri rastien aiheille jäisi enemmän aikaa. Yhteistyötä perheiden kanssa voisi edistää esimerkiksi tiiviillä kotiin vietävällä materiaalilla tunneilla käsitellyistä aiheista. Jatkotutkimuksena olisi hyödyllistä selvittää, millaisen materiaalipaketin vanhemmille voisi tehdä kotiin vietäväksi päihdekeskustelutuntien päätteeksi, jotta keskustelua päihteistä ja sen ilmiöistä syntyisi kotonakin. Lisäksi opinnäytetyömme tulokset herättivät ajatuksen, onko ehkäisevälle päihdetyölle riittävästi aikaa ja ilmaistaanko sen merkitystä tarpeeksi työpaikoilla, kuten kouluissa tai nuorisoalalla. Especially when it comes to the welfare of children and families the main goals of Finland’s alcohol and drug policy is to decrease disadvantages caused by alcohol and affect the consumption and distribution of substances. Preventive addiction care aims to affect the intoxicants related knowledge and attitudes as well as decrease demand, supply, and disadvantages of them. Schools are important places to reach children and youth by using drug education and they can organize it independently or in cooperation with other professionals in that field.
The thesis was about the functionality and usefulness of the drug education organized by Kuopio city’s preventive addiction care to Pyörö and Martti Ahtisaari elementary schools’ 3.-6 -graders. The ordering party of the thesis was Kuopio city’s preventive addiction care coordinator Tiina Nykky. The survey took account of both the pupils’ and the teachers’ opinions, so it was possible to consider needs for development in drug education classes. The material for the thesis was gathered with Webropol application. The results of the quantitative survey were analyzed with bar chart. The qualitative elements of the survey mean firstly the voice of the pupils; answers given to the open questions for example related to intoxicants consumption. Second, the qualitative elements of the survey included answers given by the teachers and they were about the possible needs for development in drug education classes. The survey results and the needs for development discussed in the thesis will be given to the Kuopio city’s preventive addiction care and also other operators can benefit from the results.
According to this study most of the subteens consider drug education as a useful matter and about one fifth felt that there could be even more drug education classes. Also, the teachers felt that the drug education classes are useful for the pupils. The teachers wished for parents to participate in conversations, more drug education classes and that there would be more time for different subjects in each drug education class.
Opinnäytetyössä selvitettiin Kuopion kaupungin ehkäisevän päihdetyön järjestämän päihdekeskustelutyön toimivuutta sekä hyödyllisyyttä Kuopion Pyörön sekä Martti Ahtisaaren alakoulujen 3.–6. -luokkalaisille. Toimeksiantajana opinnäytetyössä oli Kuopion kaupungin ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Tiina Nykky. Työ yhdistettiin projektiopintoihin, johon kuului ensin päihdekeskustelutuntien järjestäminen, jonka jatkona opinnäytetyön toteutus. Tutkimuksessa huomioitiin sekä oppilaiden että heidän opettajiensa mielipiteet, jolloin oli mahdollista myös pohtia päihdekeskustelujen mahdollisia kehittämistarpeita. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin Webropol-kysely- ja raportointisovelluksella. Määrällisen tutkimuksen tulokset avattiin opinnäytetyöhön pylväsdiagrammeilla. Tutkimuksen laadulliset lisäelementit tarkoittavat ensinnäkin oppilaiden ääntä; kyselyn avoimiin vastauskenttiin annettuja tarkentavia vastauksia esimerkiksi päihteiden käyttöön liittyen. Toiseksi tutkimuksen laadullinen puoli koostui opettajien antamista vastauksista koskien mahdollisia kehittämisideoita päihdekeskusteluille. Kuopion kaupungin ehkäisevä päihdetyö saa tutkimustulokset ja niihin liittyvät kehittämisideat käyttöönsä ja sen lisäksi muutkin tahot voivat hyödyntää tutkimustuloksia.
Tämän tutkimuksen mukaan suurin osa varhaisnuorista piti päihdekeskustelutunteja hyödyllisinä itsensä kannalta ja noin viidesosa koki, että päihdekeskustelutunteja voisi olla enemmän. Myös opettajat pitivät päihdekeskustelutunteja hyödyllisinä ja monesti keskustelua on jatkettu oppilaiden kanssa oppitunneilla. Opettajat toivoisivat vanhempia mukaan keskusteluun, ylipäätään enemmän päihdekeskusteluja ja, että eri rastien aiheille jäisi enemmän aikaa. Yhteistyötä perheiden kanssa voisi edistää esimerkiksi tiiviillä kotiin vietävällä materiaalilla tunneilla käsitellyistä aiheista. Jatkotutkimuksena olisi hyödyllistä selvittää, millaisen materiaalipaketin vanhemmille voisi tehdä kotiin vietäväksi päihdekeskustelutuntien päätteeksi, jotta keskustelua päihteistä ja sen ilmiöistä syntyisi kotonakin. Lisäksi opinnäytetyömme tulokset herättivät ajatuksen, onko ehkäisevälle päihdetyölle riittävästi aikaa ja ilmaistaanko sen merkitystä tarpeeksi työpaikoilla, kuten kouluissa tai nuorisoalalla.
The thesis was about the functionality and usefulness of the drug education organized by Kuopio city’s preventive addiction care to Pyörö and Martti Ahtisaari elementary schools’ 3.-6 -graders. The ordering party of the thesis was Kuopio city’s preventive addiction care coordinator Tiina Nykky. The survey took account of both the pupils’ and the teachers’ opinions, so it was possible to consider needs for development in drug education classes. The material for the thesis was gathered with Webropol application. The results of the quantitative survey were analyzed with bar chart. The qualitative elements of the survey mean firstly the voice of the pupils; answers given to the open questions for example related to intoxicants consumption. Second, the qualitative elements of the survey included answers given by the teachers and they were about the possible needs for development in drug education classes. The survey results and the needs for development discussed in the thesis will be given to the Kuopio city’s preventive addiction care and also other operators can benefit from the results.
According to this study most of the subteens consider drug education as a useful matter and about one fifth felt that there could be even more drug education classes. Also, the teachers felt that the drug education classes are useful for the pupils. The teachers wished for parents to participate in conversations, more drug education classes and that there would be more time for different subjects in each drug education class.