Lattiaviilennys ja sen mahdollisuudet sisäilmaolosuhteiden parantamisessa

Abstract

Insinöörityössä esitellään Suomessa vielä tuntematonta ja vähän käytettyä lattiaviilennysjärjestelmää. Tavoitteena oli selvittää, miten lattiaviilennysjärjestelmä soveltuu Suomen ilmastoon, mitkä tekijät vaikuttavat sen toimintaan ja millaista hyötyä se tarjoaa sisäilmasto-olosuhteiden parantamisessa. Työn on tilannut Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy, ja se on tehty yhteistyössä tilaajan sekä Itula Oy:n kanssa.

Lattiaviilennysjärjestelmässä hyödynnetään lattialämmitysputkistoa lämmityskauden ulkopuolella. Viilennystapauksessa viileää vettä kierrätetään lattialämmitysputkissa, jolloin lattian pintalämpötila laskee ja huoneilmasta siirtyy lämpöä pois putkessa kiertävän veden kautta. Toisin kuin luullaan, lattian pintalämpötila pysyy noin 20 ˚C:n lämpötilassa, jolloin lattia ei tunnu oikealla pintamateriaalilla varustettuna epämiellyttävän kylmältä.

Lattiaviilennyksessä suurimmat tehoa rajoittavat tekijät ovat ilmankosteus ja käyttäjien viihtyvyys. Lattian pinnan viiletessä alle kastepistelämpötilan alkaa lattian pinnalle ja rakenteisiin tiivistyä kosteutta. Toisaalta, jos lattia on liian kylmä, käyttäjät ovat tyytymättömiä. Tästä johtuen lattiaviilennysjärjestelmästä turvallisesti ja käyttäjien viihtyvyyden kannalta mukavasti saatava jäähdytysteho jää noin 40 W/m2 lukemaan, joka laajan jäähdytyspinta-alan vuoksi kuitenkin riittää lisäämään viihtyvyyttä huomattavasti.

Työn esimerkkikohteena oli Suomen Eduskuntatalosta valitut kolme tilaa, joissa kärsitään jäähdytyskaudella liian suurista sisälämpötiloista. Tiloista luotiin 3D-mallit ja malleille teetettiin olosuhdesimulointeja erilaisissa tilanteissa. Olosuhdesimuloinneista saatuja tuloksia analysoimalla selvitettiin lattiaviilennysjärjestelmän hyödyllisyys ja tehokkuus.

Insinöörityössä 3D-mallinnus tehtiin Progmanin MagiCAD Room -ohjelmalla ja olosuhdesimuloinnit toteutettiin Riuska-ohjelmalla. Esimerkkilaskelmat suoritettiin Microsoft Excel -taulukkolaskentaohjelmalla.