Pianonsoitonopetusta oppilaslähtöisesti : Oppilaan ja opettajan yhteistyön lisääminen soittotunneilla
Laine, Pyry (2020)
Laine, Pyry
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052112859
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052112859
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni esittelen oppilaslähtöistä pianonsoitonopetusta sekä oppilaan ja opettajan välisen yhteistyön lisäämistä soittotunneilla. Pianonsoitonopettajana olen huomannut oppilaalle sopivan soittomateriaalin löytämisessä haasteita. Oppilaiden tarpeet eivät tule aina huomioiduiksi riittävän perusteellisesti. Halusin kokeilla, miten oppilas ja opettaja voisivat yhdessä työstää soittomateriaalia ja mitä mahdollisia hyötyjä siitä syntyisi. Lisäisikö se oppilaan soittomotivaatiota tai soittamisen mielekkyyttä? Saavutettaisiinko syvempää suhdetta musiikkiin, lisääntyisikö itseohjautuvuus tai rakentuisiko oppilaalle aiempaa myönteisempi musiikillinen minäkuva?
Tutkin yhteistyön lisäämistä neljän oppilaani kanssa. He olivat pianonsoittoa aloittelevia 10¬–24-vuotiaita musiikin harrastajia. Työstimme jokaisen oppilaan kanssa kahta oppilaan omaa toivekappaletta ja pyrimme säätämään kappaleiden vaikeustason oppilaalle sopivaksi. Keräsin aineistoa myös haastattelemalla oppilaitani ja havainnoimalla omaa opetustani kokeilun aikana.
Opetusprosessista kertyi seitsemän erilaista sovitusta oppilaiden toivekappaleista ja yksi sävellys. Soittomotivaatio ja soittamisen mielekkyys, myönteinen musiikillinen minäkuva ja syvempi suhde musiikkiin vahvistuivat tai eivät ainakaan heikentyneet oppilaillani kokeilun tuloksena. Lisäksi yhteistyön määrä ja laatu kasvoivat pianotunneillamme ja huomasin oppilaissani itseohjautuvuuteen liittyvien taitojen kehittymistä.
Oppilaslähtöinen opettaminen on metodi, jossa opetusta lähdetään toteuttamaan ja suunnittelemaan oppilaan henkilökohtaisia tarpeita huomioiden. Pianonsoitonopetus ilman valmista materiaalia haastoi opettajana luovuuttani ja lisäsi oppituntien välissä tehtävää työtä, mutta se myös opetti paljon ja auttoi kehittymään opettajana jatkoa ajatellen. Uskon, että omista ja oppilaitteni havainnoista ja pohdinnoista olisi hyötyä myös monelle muulle opettajalle, jotka pähkäilevät saman tyyppisten ongelmien parissa.
Tutkin yhteistyön lisäämistä neljän oppilaani kanssa. He olivat pianonsoittoa aloittelevia 10¬–24-vuotiaita musiikin harrastajia. Työstimme jokaisen oppilaan kanssa kahta oppilaan omaa toivekappaletta ja pyrimme säätämään kappaleiden vaikeustason oppilaalle sopivaksi. Keräsin aineistoa myös haastattelemalla oppilaitani ja havainnoimalla omaa opetustani kokeilun aikana.
Opetusprosessista kertyi seitsemän erilaista sovitusta oppilaiden toivekappaleista ja yksi sävellys. Soittomotivaatio ja soittamisen mielekkyys, myönteinen musiikillinen minäkuva ja syvempi suhde musiikkiin vahvistuivat tai eivät ainakaan heikentyneet oppilaillani kokeilun tuloksena. Lisäksi yhteistyön määrä ja laatu kasvoivat pianotunneillamme ja huomasin oppilaissani itseohjautuvuuteen liittyvien taitojen kehittymistä.
Oppilaslähtöinen opettaminen on metodi, jossa opetusta lähdetään toteuttamaan ja suunnittelemaan oppilaan henkilökohtaisia tarpeita huomioiden. Pianonsoitonopetus ilman valmista materiaalia haastoi opettajana luovuuttani ja lisäsi oppituntien välissä tehtävää työtä, mutta se myös opetti paljon ja auttoi kehittymään opettajana jatkoa ajatellen. Uskon, että omista ja oppilaitteni havainnoista ja pohdinnoista olisi hyötyä myös monelle muulle opettajalle, jotka pähkäilevät saman tyyppisten ongelmien parissa.