Lasten käytösongelmat ja varhaiskasvatuksen tuki: Miten havaita lasten käytösongelmat ja puuttua niihin
Ruohonen, Jaana-Maria (2020)
Ruohonen, Jaana-Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052012671
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia miten varhaiskasvatusikäisten lasten käyttäytyminen on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tavoitteena oli myös selvittää millainen käytös koetaan ongelmallisena ja miten varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulisi puuttua lasten käytösongelmiin.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyi temperamenttiin, sosiaalis-emotionaaliseen kehitykseen, käytösongelmiin ja varhaiskasvatukseen. Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksästä varhaiskasvatuksen erityisopettajan teemahaastattelusta, jotka toteutettiin kolmena parihaastatteluna ja yhtenä kolmen henkilön haastatteluna. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimus osoittaa, että lasten käyttäytyminen on selkeästi muuttunut haasteellisemmaksi. Siinä käytösongelmiksi määriteltiin aggressiivinen, itsekeskeinen, uhmakas, huomionhakuinen, voimakkaita tunteenpurkauksia sisältävä, impulsiivinen ja vetäytyvä käyttäytyminen sekä toisten kiusaaminen. Tekijöitä, jotka vaikuttavat käytösongelmien syntyyn löytyy sekä lapsesta, hänen lähiympäristöstään että myös ympäröivästä yhteiskunnasta. Merkityksellistä on myös vuorovaikutus näiden osaalueiden välillä. Moninaiset tekijät vaikuttavat ennen kaikkea siten, että lapsen sosioemotionaaliset taidot jäävät puutteellisiksi, mikä näkyy käyttäytymisen ongelmina.
Tutkimuksen perusteella muodostui käytösongelmiin puuttumisen malli, joka sisältää kuusi eri vaihetta. Näitä ovat: 1) ongelmaan tarttuminen, 2) puheeksi ottaminen, 3) taustatekijöiden selvittäminen, 4) toimintatapojen kokeileminen, 5) suunnitelman laatiminen ja siitä tiedottaminen, 6) suunnitelmaan sitoutuminen. Tutkimuksen avulla selvisi, että käytösongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä kiinnittämällä huomiota huoltajien kasvatukseen liittyviin tuentarpeisiin, kasvattajien tapaan kohdata lapsi, varhaiskasvattajien itsereflektioon sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyi temperamenttiin, sosiaalis-emotionaaliseen kehitykseen, käytösongelmiin ja varhaiskasvatukseen. Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksästä varhaiskasvatuksen erityisopettajan teemahaastattelusta, jotka toteutettiin kolmena parihaastatteluna ja yhtenä kolmen henkilön haastatteluna. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimus osoittaa, että lasten käyttäytyminen on selkeästi muuttunut haasteellisemmaksi. Siinä käytösongelmiksi määriteltiin aggressiivinen, itsekeskeinen, uhmakas, huomionhakuinen, voimakkaita tunteenpurkauksia sisältävä, impulsiivinen ja vetäytyvä käyttäytyminen sekä toisten kiusaaminen. Tekijöitä, jotka vaikuttavat käytösongelmien syntyyn löytyy sekä lapsesta, hänen lähiympäristöstään että myös ympäröivästä yhteiskunnasta. Merkityksellistä on myös vuorovaikutus näiden osaalueiden välillä. Moninaiset tekijät vaikuttavat ennen kaikkea siten, että lapsen sosioemotionaaliset taidot jäävät puutteellisiksi, mikä näkyy käyttäytymisen ongelmina.
Tutkimuksen perusteella muodostui käytösongelmiin puuttumisen malli, joka sisältää kuusi eri vaihetta. Näitä ovat: 1) ongelmaan tarttuminen, 2) puheeksi ottaminen, 3) taustatekijöiden selvittäminen, 4) toimintatapojen kokeileminen, 5) suunnitelman laatiminen ja siitä tiedottaminen, 6) suunnitelmaan sitoutuminen. Tutkimuksen avulla selvisi, että käytösongelmia voitaisiin ennaltaehkäistä kiinnittämällä huomiota huoltajien kasvatukseen liittyviin tuentarpeisiin, kasvattajien tapaan kohdata lapsi, varhaiskasvattajien itsereflektioon sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen.