Työhyvinvointi OP Oulussa: psykososiaaliset kuormitustekijät
Suotula, Jonna (2020)
Suotula, Jonna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052112782
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052112782
Tiivistelmä
Työn aihe syntyi aikaisemmin tehdystä hyvinvointitutkimuksesta, joka oli kohdistettu koko OP Ryhmään. Työ rajautuu käsittelemään työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä OP Oulussa, jossa myös työskentelen. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat ajankohtainen aihe, sillä työn luonne on muuttunut yhä enemmän niin sanotuksi tietotyöskentelyksi, jolloin työn fyysiset rasitteet vähenevät ja psykososiaaliset kuormitustekijät kasvavat. Työn kuormittuminen on muuttanut muotoaan ja digitalisaation vuoksi muutos jatkuu yhä. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat myös yksi osatekijä mielenterveysongelmiin. Mielen sairauksien vuoksi syntyvät poissaolot ovat kasvaneet viime vuosien aikana, jonka vuoksi työnantajan on tärkeää minimoida kuormitusta.
Työn tavoitteena oli selvittää, mitkä kuormitustekijät aiheuttavat OP Oulun työyhteisössä eniten kuormittuneisuutta. Tämän rinnalla tutkittiin myös tekijöitä, jotka tuovat työhön voimavaroja. Vaikka työ käsittelee pääasiassa kuormitustekijöitä, ovat voimavaratekijät lisäarvoa tuottavaa tietoa koko työn kannalta, myös toimeksiantajalle. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena verkkokyselylomakkeella OP Oulun henkilökunnalle. Vastauksien perusteella arvioitiin eniten työtä kuormittavia tekijöitä sekä verrattiin työtehtävien vaikutusta näihin tekijöihin.
Työhyvinvointiin liittyvää teoriaa on paljon saatavilla ja työssä on käytetty kirjalähteiden lisäksi myös internetistä löytyvää tietoa. Työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä löytyi parhaiten uusia julkaisuja asiantuntijaorganisaatioiden internetartikkeleina. Kyselytutkimus lomakkeen avulla on yksi yleisimmistä laadullisen tutkimuksen menettelytavoista. Se on helppo ja nopea tapa kerätä mielipiteitä ja kokemuksia tutkittavaan aiheeseen liittyen.
Tuloksien kautta saatiin tärkeää tietoa kuormitus- ja voimavaratekijöistä. Sekä kuormitustekijöissä että voimavaratekijöissä suurin osa vastauksista jakaantui neljän tai viiden tekijän kesken. Loput vastauksista hajaantuivat laajemmin. Eniten kuormitusta lisääviksi tekijöiksi nousivat jatkuvat muutokset, liiallinen työmäärä ja jatkuva kiire, työn toistuva keskeytyminen sekä työstä saadun arvostuksen puute asiakkailta. Voimavaratekijöiksi nousivat työyhteisön hyvä yhteishenki, työn sopiva haastavuus, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta sekä onnistuneet asiakastilanteet. Vastaajat luokiteltiin sen mukaan, työskentelevätkö he asiakaspalvelussa ja myynnissä vai tukitoiminnoissa. Näiden ryhmien kesken oli havaittavissa jonkin verran eroavaisuuksia vastauksissa.
Työn tavoitteena oli selvittää, mitkä kuormitustekijät aiheuttavat OP Oulun työyhteisössä eniten kuormittuneisuutta. Tämän rinnalla tutkittiin myös tekijöitä, jotka tuovat työhön voimavaroja. Vaikka työ käsittelee pääasiassa kuormitustekijöitä, ovat voimavaratekijät lisäarvoa tuottavaa tietoa koko työn kannalta, myös toimeksiantajalle. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena verkkokyselylomakkeella OP Oulun henkilökunnalle. Vastauksien perusteella arvioitiin eniten työtä kuormittavia tekijöitä sekä verrattiin työtehtävien vaikutusta näihin tekijöihin.
Työhyvinvointiin liittyvää teoriaa on paljon saatavilla ja työssä on käytetty kirjalähteiden lisäksi myös internetistä löytyvää tietoa. Työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä löytyi parhaiten uusia julkaisuja asiantuntijaorganisaatioiden internetartikkeleina. Kyselytutkimus lomakkeen avulla on yksi yleisimmistä laadullisen tutkimuksen menettelytavoista. Se on helppo ja nopea tapa kerätä mielipiteitä ja kokemuksia tutkittavaan aiheeseen liittyen.
Tuloksien kautta saatiin tärkeää tietoa kuormitus- ja voimavaratekijöistä. Sekä kuormitustekijöissä että voimavaratekijöissä suurin osa vastauksista jakaantui neljän tai viiden tekijän kesken. Loput vastauksista hajaantuivat laajemmin. Eniten kuormitusta lisääviksi tekijöiksi nousivat jatkuvat muutokset, liiallinen työmäärä ja jatkuva kiire, työn toistuva keskeytyminen sekä työstä saadun arvostuksen puute asiakkailta. Voimavaratekijöiksi nousivat työyhteisön hyvä yhteishenki, työn sopiva haastavuus, mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta sekä onnistuneet asiakastilanteet. Vastaajat luokiteltiin sen mukaan, työskentelevätkö he asiakaspalvelussa ja myynnissä vai tukitoiminnoissa. Näiden ryhmien kesken oli havaittavissa jonkin verran eroavaisuuksia vastauksissa.