Poikkeusaikojen päivittämät : sukupuolten representaatiot Ilta-Sanomien verkkolehden viihdeuutisissa
Jokelainen, Niina (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052212965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052212965
Tiivistelmä
Suomea pidetään sukupuolten välisen tasa-arvon mallimaana. Tämä lähestulkoon velvoittaa tarkastelemaan, toteutuuko yhdenvertaisuus neljännessä valtiomahdissamme, mediassa. Mediasisältöjen tasa-arvoisuudesta keskusteltaessa on keskitytty toistaiseksi useimmiten kritisoimaan miesten ylivaltaa ja samalla naisten aliedustusta, mitä monet kotimaiset lehdet ovatkin ryhtyneet tahoillaan paikkailemaan. Esittelykelpoiset kiintiöt eivät kuitenkaan tee varsinaisista sisällöistä tasa-arvoisia.
Sisältöjen suhteen erityisen tarkastelun ansaitsee iltapäivälehtien viihdejournalismi, joka pyrkii itsepintaisesti määrittelemään omat julkaisukriteerinsä ja laatuvaatimuksensa. Asiaan on tartuttu tässä opinnäytetyössä, jossa tutkitaan, miten naisten ja miesten representaatiot eroavat toisistaan Suomen suosituimman lehden Ilta-Sanomien verkkolehden viihdeuutisissa.
Tietoperustassa pureudutaan sukupuolen ja journalismin vuorovaikutukseen eri näkökulmista. Siinä tarkastellaan ennen kaikkea miesten ja naisten määriä ja rooleja mediasisällöissä ja pyritään selittämään syitä viihdejournalismin erityispiirteille sekä journalismin sukupuolittumiselle.
Tutkimusmetodina on tässä tutkielmassa käytetty kehysanalyysiä, joka soveltuu erityisesti isojen linjojen, kun aihevalintojen ja näkökulmien tarkasteluun. Aineistona on 226 viihdeuutista, jotka on julkaistu Ilta-Sanomien verkkolehden viihdeuutiskategoriassa 16.-30.3.2020. Tutkimus on tehty poikkeuksellisena ajankohtana, jolloin maailmalla ja Suomessa puhutti pandemiaksi levinnyt koronavirustauti COVID-19. Tällä on ratkaiseva vaikutus aineistoni viihdeuutisiin, joista valta-osa käsittelee koronavirusta tai sen aiheuttamia poikkeusaikoja. Koronavirusta käsittelevät jutut poikkeavat aiheiltaan ja näkökulmiltaan muusta aineistosta jopa siinä määrin, että tutkielma päätyy tarjoamaan kahdensuuntaisia ja keskenään ristiriitaisia tutkimustuloksia.
Tavanomaisissa viihdeuutisaiheissa representaatiot nojaavat edelleen vahvasti stereotypioihin: niissä esimerkiksi miehet keskittyvät ennen kaikkea töihin naisten pyörittäessä töiden ohella ihmissuhteitaan. Koronavirusta käsittelevissä jutuissa miesten ja naisten representaatiot sen sijaan ovat keskenään kenties samankaltaisempia kuin koskaan aiemmin. Poikkeusaika näyttää siis ravistelleen mies- ja naiskuvan perinteisiltä uriltaan, mille yritetään tässä tutkielmassa löytää syy.
Asiasanat: sukupuoli, representaatio, viihdejournalismi, iltapäivälehti, kehysanalyysi
Sisältöjen suhteen erityisen tarkastelun ansaitsee iltapäivälehtien viihdejournalismi, joka pyrkii itsepintaisesti määrittelemään omat julkaisukriteerinsä ja laatuvaatimuksensa. Asiaan on tartuttu tässä opinnäytetyössä, jossa tutkitaan, miten naisten ja miesten representaatiot eroavat toisistaan Suomen suosituimman lehden Ilta-Sanomien verkkolehden viihdeuutisissa.
Tietoperustassa pureudutaan sukupuolen ja journalismin vuorovaikutukseen eri näkökulmista. Siinä tarkastellaan ennen kaikkea miesten ja naisten määriä ja rooleja mediasisällöissä ja pyritään selittämään syitä viihdejournalismin erityispiirteille sekä journalismin sukupuolittumiselle.
Tutkimusmetodina on tässä tutkielmassa käytetty kehysanalyysiä, joka soveltuu erityisesti isojen linjojen, kun aihevalintojen ja näkökulmien tarkasteluun. Aineistona on 226 viihdeuutista, jotka on julkaistu Ilta-Sanomien verkkolehden viihdeuutiskategoriassa 16.-30.3.2020. Tutkimus on tehty poikkeuksellisena ajankohtana, jolloin maailmalla ja Suomessa puhutti pandemiaksi levinnyt koronavirustauti COVID-19. Tällä on ratkaiseva vaikutus aineistoni viihdeuutisiin, joista valta-osa käsittelee koronavirusta tai sen aiheuttamia poikkeusaikoja. Koronavirusta käsittelevät jutut poikkeavat aiheiltaan ja näkökulmiltaan muusta aineistosta jopa siinä määrin, että tutkielma päätyy tarjoamaan kahdensuuntaisia ja keskenään ristiriitaisia tutkimustuloksia.
Tavanomaisissa viihdeuutisaiheissa representaatiot nojaavat edelleen vahvasti stereotypioihin: niissä esimerkiksi miehet keskittyvät ennen kaikkea töihin naisten pyörittäessä töiden ohella ihmissuhteitaan. Koronavirusta käsittelevissä jutuissa miesten ja naisten representaatiot sen sijaan ovat keskenään kenties samankaltaisempia kuin koskaan aiemmin. Poikkeusaika näyttää siis ravistelleen mies- ja naiskuvan perinteisiltä uriltaan, mille yritetään tässä tutkielmassa löytää syy.
Asiasanat: sukupuoli, representaatio, viihdejournalismi, iltapäivälehti, kehysanalyysi